Uaniipputit: Saqqaa Asi Aalajangersakkat nalinginnaasut

Aalajangersakkat nalinginnaasut

Nunaminertat ilarpassui nuna tamakkerlugu maleruaqqusatigut aaliangersagartaqareersut tiguneqarput. Kommuneplanili arlalinnik nutaanik, imaluunnit nunaminertanut allannguutinik, imaqarpoq, matumani nunaminertat K-t amerlanerusut. Siunertarineqartoq tassaavoq, takornariaqarnermik inuussutissarsiutinut tunngatillugu, asimi periarfissanik nutaanik qulakkeerinninissaq. Suliniutit pingaarutillit allat ataavartunik nukissiuuteqarnerup ineriartortinnissaanut, aamma nunalerinermut tunngatillugu, misileraalluni ingerlatanut assigiinngitsunut, tunngasuupput.

Nunaminertat K-t ilaat tassaapput nunaqarfiit inuerunnerit aamma illuaraqarfiit ullumikkut atuuttut, ilaqarpullu nutaamik atugassanngortitanik. Ataatsimut isigalugu Qaasuitsup Kommuniani, Qeqertarsuup Tunuata sineriaa tamakkerlugu, nunaminertat K-t amerlapput, ilaatigut annertuumik eqiteruffiusimallutik, soorlu Oqaatsut aamma Ilimanaq. Nunaminertat K-t ilaatigut illuaraqarfiullutillu, aasarsiortarfiupput, kommuneplanikkut nutaakkut assigiinngisitaartunik sanaartornissamut ammaassiffiusut. Allannguutit imatut paasineqassapput, tassalu sumiiffiit ilaat annertunerusmik ullumikkullu pissutinut naapertuuttunik sanaartorfiusinnaanerannut periarfissinneqartut, takukkit aaliangersakkat pingaarnerit.

Nunaminertat K-t saniatigut kommuneplani nunaminertanik nutaanik L-nik aamma N-nik imaqarpoq. Nunaminertat L-it tassaapput sanaartukkat ullumikkut atugaareersut – illuaqqat aamma atuartut tamaarsimaartarfii (lejrskolit), N-illi tassaallutik teknikkikkut aamma angallannermi periarfissanik perioreersunik sanaartorfioreersimasut imaluunnit nutaanik sanaartorfigineqartussat. Erngup nukinga atorlugu marlunnik nukissiorfiliortoqarnissanik pimoorullugu pilersaarutinik ilanngussisoqareerpoq – Qeqertarsuarmi aamma Kuussuup Tasiata eqqaani. Eqqaaneqartunut kingullernut ilaapput innaallagissap aqqutai, 500 meterinik silitsigisumik illersuuteqartitaasut. Kommuneplani aamma nunaminertanik M-nik ilaqarpoq, tassaasut qeqertat qimmiliviit aamma nunaminertat nunalerinermi misileraaffiit, kiisalu nunaminertat aalisakkanik pisanillu suliarinneqqaartarfiit, ilaatigut saliivigalugit aamma aalisakkanik neqenillu panersiivigalugit (ikaaqarfiit).

Nunaminertat sanaartorfigeqqusaanngitsut pingasunut aggugaapput – nunaminertat O1-, O2-, aamma O3-it – kingulleq tassaalluni nuna uumasut nujuartat najugaat, kommunip ingerlataanik pilersaarusiorfigineqartussaanngitsoq. Nunaminertat O1-it ataatsimut isigalugu 5 km-nik silissusilimmik illersuuteqartitaapput, asimi nunaminertanut tamanut atuuttumik, ilaatigut pinngortitap nammineq pissuussutai, uumasullu nujuartat, innimigineqarnissaat qulakkeerniarlugu. Kommunimi O2-nik taaneqartartunik nunaminertaqanngilaq (nersutaatit ivigartortarfii).

Nunaminertat asimiittut ataasiakkaat pilersaarusiorfigineqarneranni, aammattaaq pingaartinneqarput, nunaminertat eqqissimatitat, avatangiisit kulturimut tunngassutillit, assingusumilluunniit eriagisarialittut naleqartitat. Ilaatigut aamma tigussaasumik pilersaarusiornermi, suliniutinut immikkut ittunut periarfissaqartitsisoqarpoq, assersuutigalugu pitsanngorsaataasunut, takusassanut alutornarluinnartunut aamma nunaminertat ilaasa tikikkuminassusaannut, tunngatillugu.

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grønland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 30-4-2014