Uaniipputit: Saqqaa Asi Namminersorlutik Oqartussat asimi soqutigisaat

Namminersorlutik Oqartussat asimi soqutigisaat

Asimi pissutsit assigiinngitsut Namminersorlutik Oqartussanit immikkut susassaqarfigineqarput. Kommunip pilersaarusiorneranut nunaminertanillu allaffissornikkut sinaakkusiisuupput. Taamaattumik asimi pilersaarusiornermi tamakku eqqarsaatigineqassapput.

Avatangiisip illersorneqarnera

Avatangiiseq illersorniarlugu, pilersaarusiornermut ingerlatallu piviusunngortinniarneqarneranni, matumani illuliornermi sanaartornermilu, isumagineqassaaq, sapinngisamik annertunerpaamik avatangiisip pinngortitallu isumagineqarnissaat. Mingutsisisoqaratarsinnaanera aammalu allatut ilusilimmik avatangiisimut ajoqutaasumik sunniuteqartitsisinnaaneq sapinngisamik pingitsoortinniarneqassapput. Imerpalasut aajuitsullu atorneqartussat, avatangiisimik pinngortitamillu mingutsitsisinnaapput, paaqqutarineqarlutillu assartorneqassapput, qanoq ilusilimmilluunniit mingutsitsisoqarsinnaanera pingitsoortinneqarsinnaanngortillugu. Uuliamik aajuitsunillu igitassat suliarineqassapput suujunnaarsinneqarlutillu Namminersornerullutik Oqartussat uuliamik aajuitsunillu eqqagassat pillugit nalunaarutaat nr. 29, 17. september 1993-meersoq naapertorlugu.
Avatangiiseq pillugu maleruaqqusami malittarisassaqarpoq imeqarfiit, illoqarfinnik nunaqarfinnillu imermik pilersuiffiusut, eqqaasalu illersorneqarnissaannut tunngasunik. Naalakkersuisut, tatsit imeqarfiit eqqaallu illersorniarlugit, palleqqusinnginnermut killilersuutinik aaliangersaanikuupput. Nunaminertani palleqqusinnginnermut killilersuutit iluniittuni illuliornissamut, sanaartornissamut allaniluunniit, imeqarfiit eqqaannik mingutsitsisinnaasunik ingerlatsinissamut periarfissaqartitsisoqanngilaq Nalinginnaasumik taamaallaat ingerlatassat, pilersuinerup isumannaallisarneranut imaluunniit erngup pitsaanerulersinneranut attuumassutillit, akuersissutigineqartarput.

Pinngortitap illersorneqarnera

Pingortitap illersorneqarnissaanut inatsit naapertorlugu pinngortitap sorpassuarnut attuumassuteqarnera pissutigalugu ilaatigut uumassusillit nunamilu naasartut illersorneqassapput, naleqartitat pinngortitamiittut allanngutsaalineqarlutillu paaqqutarineqassapput, peqatigisaanillu inuttaasut pinngortitami angalaarsinnaanerat pinngortitamiissinnaanerallu qulakkeerneqassaaq. Takuuk, taamaattumik pinngortitap illersorneqarnissaanut inatsit asimut tunngatillugu, makkunanngaanniit 100 meterit iluanni allannguisoqassanngilaq, kuuit eqaloqarfiit, puilasut kissartut imaluunniit sineriaap ilusaa. Imaappoq, sanaartortoqassanngilaq, ungaluukkiortoqassanngilaq, naatitsisoqassanngilaq imaluunniit illersugaasut pineqartut iluini assingusumik iliuuseqartoqassanngilaq. Nunalerineq aamma illuaqqat piniariartarfiit annanniartarfiillu malittarissani pineqartuni ilaatinneqanngillat.
Taassuma saniatigut Kommunalbestyrelsi immikkut ittumik akuersissuteqartoqarnissaanik aliangiisinnaavoq asimi immikkoortortamut pilersaarusiaq sunngiffimmi illuaqqiorfissatut, aasarsiotarfiliorfissatut imaluunniit takornariat illuaraannik sanaartorfissatut atugassanngortinneqarnissaa anguniarlugu, tamaani pissutsit immikkuullarissut pissutigalugit. Immikkut ittumik akuersissuteqartoqarnissaa Namminersorlutik Oqartussani pinngortitap illersorneqarnissaanut akisussaasunut qinnuteqaatigineqassaaq.
Nunaminertat pineqartut NunaGiS-mi takuneqarsinnaapput.

Nunaminertanik eqqissisimatitsineq

Nunaminertat nuna tamakkerlugu aamma nunarsuaq tamakkerlugu eqqissisimatitaasut pinngortitap illersorneqarnissaa pillugu inatsit, nalunaarutit atuuttut aamma ingerlatsinermut pilersaarutit kiisalu nunarsuaq tamakkerlugu isumaqatigiissutit malitassiallu, assersuutigalugu masarsoqarfiit (ramsar) aamma nunaminertat UNESCO-mit akisussaaffigineqartut, naapertorlugit illersorneqassapput.

Nuna tamakkerlugu eqqissisimatitat Qaasuitsup Kommunianiittut makkuupput:

• Qimusseriarsuarmi uumasunik eqqissisimatitsivik, Upernaviup Qaanaallu akornanniittoq, qilalukkat qernertat piaqqiorfiattut pingaarutilik. Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 21, 17. maj 1989-meersoq.
• Uunartuarsuk, Qeqertarsuarmi Arktisk Stationip eqqaa eqqissisinneqarpoq immikkuularissunik naasoqarnera pissutigalugu. Ilisimatitsissut 1986-meersoq.
• Ilulissat Kangerluat, ”Kangia” eqqissisinneqarpoq UNESCO’llu Nunarsuarmioqatigiit kingornussarsiassaasa allattorsimaffiannut ilannguneqarluni, sermersiornermi immikkuullarilluinnartumik sunniuteqarnini alianaassutsinilu pissutigalugit. Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 10, 15. Juuni 2007-meersoq.
• Kitsissunnguit Qeqertarsuup Tunuaniittoq eqqissisitaavoq, timmiaruarpassuarnit angerlarsimaffigineqarnera pissutigalugu. Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 11, 17. april 2008-meersoq. (Aammattaq nunarsuaq tamakkerlugu eqqissisitaapput: Masarsoqarfittut)
Masarsoqarfiit 6-t ukuupput:
• Qinguata Marraa aamma Kuussuaq Qeqertarsuarmi
• Aqajarua aamma Sullorsuaq Qeqertarsuarmi
• Kitsissunnguit
• Naternaq
• Eqalummiut Nunaat, aamma
• Nassuttuup Nunaa

Nunaminertat pineqartut NunaGiS-mi takuneqarsinnaapput, paasissutissallu annertunerusut Nuna tamakkerlugu pilersaarusiat Pilersaarutinut nassuiaatitaanni takuneqarsinnaappuut.

Timmiaruaqarfiit aamma nunaminertat timmiarussanik illersuiffiusut

Timmissat pillugit nalunaarummi (Namminersornerullutik Oqartussat timmissat illersorneqarnissaat pillugu nalunaarutaat nr. 5, 29. februar 2008-meersoq) timmissat piaqqiorfii aamma nunaminertat timmissat illersugaafii arlallit toqqartorneqarput, taamaattumik killilersuutit immikkut ittut nunaminertanut timmissat illersugaaffiinut atuupput, tamakkunani, akornusersuuteqarfiunerpaaffiani, 500-nit qaninnerusumi sanaartorneq allatulluunniit ingerlatsineq inerteqqutaalluni. Timmissat piaqqiorfii assigiinngitsut marluupput. Siulleq timmissat piaqqiorfiat 3000 meterinik ungaqqullugu illersuinermut killeqarfeqarpoq, taassumalu iluani aallaaniarneq allatullu ilusilimmik akornusersuineq inerteqqutaapput. Aappaa timmissat piaqqiorfiat 1000 meterinik ungaqqullugu illersuinermut killeqarfeqarpoq, taassumalu iluani aallaaniarneq allatullu ilusilimmik akornusersuineq inerteqqutaapput.
Taakkua saniatigut asimi nunaminertanik innarlerneqarnissamut qanittunik uumasunik nungutaanissamut naviartorsiortunik, soorlu umimmannik, tuttunik, aavernik nannunillu illersuiffiusinnaasunik toqqaasoqarnikuuvoq .

Timmiarussanik eqqissisimatitsiviit 12-t ukuupput:

• Qimmiuneqarfik, Qeqertat kujataatungaaniittut
• Kuup Apparsui / Apparsuit
• Toqqusaaq
• Kingittuarsuk, Angisup avannamut kitaatungaaniutttoq
• Upernaviup Apparsui / Qaarsorsuaq
• Kippakup Apparsui
• Salleq
• Assissut / Imerisup eqqaanniittut
• Nunatsiaq / Kitsissuarsuit kitaanniittoq
• Saattuarssuit Kitsissunguaniittoq
• Tasiussarssuaq Naternamiittoq
• Appat Innaat / Alluttumiittoq

Nunaminertat pineqartut NunaGiS-mi takuneqarsinnaapput, paasissutissallu annertunerusut Nuna tamakkerlugu pilersaarusiat Pilersaarutinut nassuiaatitaanni takuneqarsinnaappuut.

Kulturikkut oqaluttuassartat aamma itsarnitsat

Kulturikkut kingornussarsiat nunamiittut, illuliat nunaminertat oqaluttuassartallit illersorneqarnerat, kulturikkut kingornussarsiat pillugit inatsisikkut isumagineqarput Nuna tamakkerlugu kulturikkut kingornussarsiat isumagineqarnerat Nunatta Katersugaasivianit Allagaateqarfianiillu ingerlatarineqarpoq.
Kulturikkut kingornussarsiaq nunamiittoq tassaavoq qimataq qangarsuaq inoqarsimaneranut takussutissaq. Kulturikkut kingornussamik nunamiittumik eqqissisitsinerup imaraa, pineqartoq innarlerneqassanngitsoq, allanngortinneqassanngitsoq imaluunniit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit nuunneqassanngitsoq. Kulturikkut kingornutassiamut 2 meterisut qanitsigisumi suugaluartumilluunniit ingerlatsisoqassanngilaq. 20 meterit iluanni, nunalerinerunngitsumik ingerlataqartoqassanngilaq.
Sanaartortitsisoq sanaartorfiup eqqaani assaanermut atatillugu kulturikkut kingornussarsiamik nunamiittumik naammattoorsissagaluarpat taava Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu erniinnaq ilisimatinneqassaaq, sanaartornerlu unitsinneqarluni, kulturikkut kingornussarsianut attuumasortaanut tunngatillugu. Nunatta Katersugaasiviata, pilersaarusiornermut aatsitassaqarnermullu pisortaqarfik allallu, aatsitassanik iluaquteqarniarnermik ingerlatsisut, suleqatigalugit, isumagissavaa, kulturikkut kingornussarsiat nunamiittut kingulissatsinnut qulakkeerneqarnissaat. Illuatungaani, pilersaarusiornermut aatsitassaqarnermullu pisortaqarfiup akuersissutinik, kulturikkut kingornussarsianik attuisinnaasunik, suliaqarnermini Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu akuutittassavaa. Ullumikkut Nunatta Katersugaasiviata nalunaarsuiffiani eqqissisimatitat 5.000 sinnillit allattugaatigineqarput.

Qaasuitsup Kommunia nunaminertat eqqissisimatitaasut makkuupput:

• Ikerasanguaq Niakornaarsuup eqqaani – illukut suli assaavigineqanngitsut (Kangaatsiap eqqaani)
• Simiutalik (Aasiaat eqqaanni)
• Qajaa Ilulissat Kangerluanni – eqqaa tamakkerlugu (Qasigiannguit pigisaanni)
• Tussaaq (Qasigiannguit eqqaanni)
• Qallunaarmiut – eqqaat tamakkerlugu (Ilulissani Zionip Oqaluffiata eqqaa)
• Kallu – eqqaa tamakkerlugu (Appat eqqaanni)
• Illuluarssuk Saqqap eqqaaniittoq – eqqaa tamakkerlugu
• Illutalik Torssukatammiittoq – illukorsuaq, ilerfit aamma Naanngisat (Appat eqqaanni)
• Serfat – eqqaa tamakkerlugu (Appat eqqaanni)
• Saputit – tuttunut talut (Appat eqqaanni)
• Perlertut Kangersuumiittoq – eqqaa tamakkerlugu (Qeqertarsuup eqqaanni)
• Illukut Isua-niittut tamakkerlugit (Uummannap pigisaani)
• Eqaluit – eqqaa tamakkerlugu (Uummannap eqqaani)
• Nuussuaq – nannunut pullatit (Uummannap eqqaani)
• Nussak – nunata tamakkerlugu (Uummannap eqqaani)
• Nuussuaq (Kraulshavn) avannaaniittut illukut tamakkerlugit (Upernaviup pigisaani)
• Inussuk – attakut assaaffigineqanngitsortaat (Upernaviup pigisaani)
• Umiarsualivitoqaq – eqqaa tamakkerlugu (Upernaviup pigisaani)
• Qeqertasussuk – nunataa tamakkerlugu (Upernaviup eqqaani)
• Nugaarsuk, Umiiarfimmiittoq – eqqaa tamakkerlugu (Upernaviup eqqaani)

Nunatta Katersugaasiviata kulturikkut eqqaamasassanik eqqisisinneqarsimasunik tamanik nalunaarsuineq ingerlataraa. Nunatta Katersugaasivia suliffeqarfinni kisiartaalluni, nalunaarsuiffimmut isersinnaatitaallunilu, ilisimasalittut, nalunaarsukkat paasissutissartaannik nalilersuisinnaatitaavoq. Kulturikkut kinngornussarsiat eqqissisitat amerlasuut imaaliallaarluni takujuminatsuupput Ilaatigullu tamanna pissutigalugu, Nunatta Katersugaasiviata asimi nunaminertanik qinnuteqaatit takoqqaartussavai naliliiffiginiarlugu, eqqissisimatitsineq pillugu inatsimmut aporaaffissartaqarnersut.

Tele-p attaveqaatai

Tele-p attaveqarnermut radio-kkullu nassitsinermut atortui illersorniarlugit, illulianik sanaartukkanillu (1) kilometerimik radiusilinnik, imaluunniit 150 meterit aamma tele-p atortuiniit illup teqeqquisa portunerpaaffiannik – 25 meterinik portussusilimmik aallartitsisoqannginnerani, Tele Greenland A/S-p (oqartussaasuiniit) immikkut ittumik akuerineqarnissaq qinnuteqaatigineqassaaq. Tamanna aamma atuuppoq, arlaatigut ilimagineqarpat, pilersitap telep attaveqaataanut sunniuteqarsinnaanera.

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grψnland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 2-5-2014