Ikerasak

Nunaqarfik ikerasak, qeqertap ateqaatigisami kangimut sineriaaniippoq, Qarajarmiuni, Uumannamiit kujammut kangimut 45 km missiliorlugit ungasitsigisumi. Nunaqarfik Uummannap eqqaani nunaqarfiup annerpaap tulleraa, tamaanillu kujallersaavoq.

Nunaqarfiup ilusaata ilisarnaatigaa siaangasumik inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu nunaminertaqarami, sissaq atuarlugu sangujoraartumik, tunuliaqutaralugit nunaqarfiup qeqqa nunaminertarlu illuliorfiusimasoq.

Nunaqarfiup anguniagai (pingaartitat, ineriartornermi anguniakkat il.il.)

Ikerasammi sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit minnerpaamik attatiinnarniarneqarput. Aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq ataavartumik nukittorsarneqassaaq alliartorfissaqarnissaalu qulakkeerneqarluni. Nunaminertap illuliorfissap annertussusia, ineriartornermi pissusiviusunut, naleqqussarneqartariaqarpoq. Nunaqarfiup angissusiata, illut pitsaassusiisa ataavartumik aserfallattaalineqarlutillu pitsanngorsartuarnissaat naleqqussarneqarnissaallu pisariaqartippaa, illut pisoqaanerit (issunik ujaqqanillu qarmallit ilanngullugit) atorneqartariaqarput, ilaatigummi sannavinnik ininillu ataatsimoorfiusinnaasunik amigaateqartoqarpoq. Pissutsit meeqqanit inussutunillu atugaasut annertuumik pingaartinneqartariaqarput, ilaatigut meeqqeriviup illu sulliviullu avissaartinnerisigut, aammalu taseq kaajallallugu aneerfiusinnaasut pitsanngorsarnerisigut

Innuttaasut ineqarnerlu

Ikerasammi innuttaasut amerlassusaat kaffakkiartorsimavoq – nikerartumik – 2006-p tungaanut, taamanikkut nunaqarfiup innuttai 279-usimapput. Tamatuma kingorna innuttaasut amerlassusaat 211-nut apparsimapput, appariaat 24 %-usimalluni. Siunissami innuttaasut amerleriaateqarnissaat naatsorsuutigineqanngimmat, pilersaarusiorfiup ingerlanerani pingaarnertut pisariaqartinneqassaaq, isaterinernut atatillugu nutaanik illuliortoqartarnissaa.

Uummannap nunaqarfiini illut 509-upput (kisitsisit 2010-meersut). 2013-mi illoqutigiit ataatsimut katillugit 359-upput, katillugit 972-nik najugaqartullit. Agguaqatigiisillugu illoqutigiinni ataatsini inuit 2,7-upput, tamanna Uummannap illoqarfiani 2,2-miit qaffasinneruvoq.

Siunissami illuliornissaq, nunaminertat illuliorfigineqarsimasut marluusut nangissutaattut ingerlanneqassaaq, taamaakkaluartorli nunaqarfiup kujataatungaani, nunaminermik illuliorfissamik nutaamik, akuersissutiginnittoqarsimavoq, sunissami atorneqalersinnaasumik. Naatsorsuutigineqarpoq nunaminertani taakkunani pingasuni, inissaq sinneruttoq illut 105-t missinginut naammassasoq.

Illut tamakkerlutik tassaapput ilaqutariit ataasiakkaat illui assigiinngitsunik angissusillit. Illut amerlasuut iluarsartuuttariaapput arlallillu inoqanngillat.

Inuussutissarsiutit umiarsualivillu

Nunaqarfiup inissisimanera ukioq kaajallallugu aalisarnissamut piniarnissamullu pitsaasunik periarfissaqartitsivoq. Pisarineqartarput puisit, qalerallit, qeeqqat, tuttut umimmaallu. Royal Greenlandip tunisassiorfianut tuniorakkanik qaleralinniarneq, malunnartumik annertusiartorpoq. Tunisarssiorfimmi sulisorineqartartut marlunniit 25-nut nikerartarput ukiup qanoq ilinera apeqqutaatillugu. Tunisassiorfik 2013-mi arlaleriarluni matuneqartariaqartarsimavoq, sikup qajannarnera pissutigalugu qalerallit snescooterinik qimussimilluunniit assartorneqarsinnaannginnerat pissutigalugu. Aasaanerani pisat umiarsuarmik assartuummik aaneqartarput.

Ikerasak marlunnik mikisunik sissarsuaqarpoq – talittarfik nunaqarfiup avannarpasinnersaani tunisassiorfiup eqqaaniittoq, aamma umiarsuaaqqanut talittarfik nunaqarfiup qeqqatungaani kangerliumanermiittoq. Tamaaniipportaaq angallateeqqanut umiatsialivik puttasulik. Sissami sangujoraartumi arlalinnik kangerliumaneqarpoq, umiatsiaaqqanit pituttorfigineqarlutillu amutsiviusartunik.
Nunaqarfimmi suliffiusinnaasut makkununnga tunngapput, sullissineq, pisiniarfiit, atuarfik, ullunerani paaqqinninneq, errorsisarfik, utoqqaat illuat, pilersuineq aamma kommunip ingerlatsivii assigiinngitsut, takornariaqarnermillu inuussutissarsiutit. 2010-mi Uummannap nunaqarfiini suliffissat annertussusaat 44 %-uvoq, tamannalu Uummannap illoqarfiani inissisimanermut sanilliullugu 2 %-mik appasinneruvoq, Qaasuitsup Kommunianili agguaqatigiisitsinermit 2 %-mik qaffasinerulluni. Sulisinnaasut 5 %-ii suliffissarsiortuupput, tamanna Uummannap illoqarfiani inissisimanermiit appasinneruvoq, aamma kommuni ataatsimut isigalugu, tassanimi kisitsit 6 %-uvoq.

Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 3.000 m2 missiliorlugu annertussuseqarpoq. 

Angallannermi periarfissat sullissinerlu

Nunaqarfiup kujasinnerusortaaniippoq helistop-i. Angallannermi periarfissat atugaanerpaat allat tassaapput, umiatsiaaqqat angallatillu mikinerusut. Ukiuunerani atorneqartarput qimussit snescooterilluunniit kangimut qimussit aqqutaasigut.

Qalliutilinnik aqqusineqanngilaq, aqqusernillu ilusaat tassaapput illernit avannamut-kujammut sammisut, umiarsualivimmiit avannaatungaanilu nunaminertamit illuliorfigineqarsimasumiit helistop-imut, aamma kujammut eqqaavissuarmut ingerlasut. Aqqusernit ilaat aqqusineeqqatut isikkoqarput.

Teknikkikkut pilersuineq Nukissiorfimmit isumagineqarpoq. Nunaqarfik innallagissiorfeqarpoq tankeqarfeqarlunilu, nunaqarfiup qiterpasissuani sissamut qanittumi inissisimasunik. Imermik pilersuineq nunaqarfiup avannaatungaani tatsimiit, imermut ruujorit ukioq kaajallallugu atugassiat aqqutigalugit, nunaqarfimmi maqitsisarfinnut arlinnut ingerlaartitsinikkut pisarpoq. Nunaqarfimmi illut kiassarneri, oliefyr-it nammineq pigisat atorlugit pisarpoq. Eqqakkanut kuffilersugaanngilaq, unnuaaneranilu eqqakkat nappartat katersuiffiit atorlugit tummeraasaniit imaanut kuineqartarput. Ulluunerani eqqakkat saviminikullu eqqaavissuarmi qeqertap kujasinnerpaartaaniittumi katersorneqartarput. TELE Greenlandip oqarasuaatit assigisaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa.

Sullisinermi ingerlatsiviit tassaapput, niviarsiamut nakorsiartarfik, kommunip allaffia aamma pisiniarfik. Meeqeriveqanngilaq, ulluuneranili paaqqinninnermut aaqqisuussisoqarnikuuvoq, ulluunerani qitiusumik paaqqinnittarfimmi ”Meeqqat”-ni. ", illu sullivimmut atasumi, aammattaq ataatsimoorussamik sannavittaqartumi.

Ilinniartitaaneq

Ikerasammi meeqqat atuarfiat (Atuarfik Ole Løvstrøm) 36-it missiliorlugit atuartoqarpoq atualeqqaaniit 9. klassinut.

Kulturi sunngiffillu

Oqaluffik atuarfiuutigisutut sananeqarsimavoq 1936-mi, 1980-mili oqaluffittut iluarsartuunneqarluni. Iliveqarfitoqaq atuarfiup eqqaaniippoq, iliveqarfittaarli nunaqarfiup kujataatungaani kilometeri avillugu ungasitsigisumiippoq, sissamut qanittumi.

Illuliat makkua eriagisarialittut toqqarneqarsimapput: (b-49) allaffik 1854-meersoq, (B57/5) quersuit imminnut ataannartut 1850/1898-meersut, (B-60) miuertussap illua 1909-meersoq, (B-120) oqaluffik 1937-meersoq. Illut eriagisariallit quersuarnut nutaanerusunut (B-54) 1941-meersumut aamma (B-56) 1945-meersumut ilanngullugit, ataatsimut illutut eriagisarialittut inissinneqarput. Illu issunik ujaqqanillu qarmalik (B-890) oqaluffiup eqqaaniittoq, eriagisarialittut toqqarneqassasoq siunnersuutaavoq.

Nunaqarfik katersortarfeqarpoq, kulturikkut sunngiffimilu ingerlatanut sinaakkutaasumik. Aammattaaq arsaattarfeqarpoq nunaminertami atuarfiup eqqaaniittumi. Tasinnguaq nunaqarfiup avannatungaaniittoq ukiuunerani arsaaffigineqartarpoq. Tamakkua saniatigut nunaqarfimmi arlalinnik peqatigiiffeqarpoq, assigiinngitsunik aaqqissuussisartunik, aammattaaq eqqaa asiarfissanik aalisarfissanillu ulikkaarpoq.

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grønland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 27-1-2014