Kangerluk

Kangerluk Qeqertarsuarmi nunaqarfiit sinneruttortaraat. Qeqertarsuup avannamut kitaatungani 35 km missiliorlugit ungasitsigisumiippoq – avinngarusimalaarluni – Qeqertarsuap kangerluisa annertunersaanni, taannalu ateqaatigalugu. Nunaqarfik Kangerluarsummik ateqaqqaarsimagaluarpoq, kangerluup ilaa inissisimaffigisani atsiullugu. Nunaqarfik 1800’kkut aallartinneraniilli annertunerusumik annikinnersumillu najugaqarfigineqartarsimavoq.

Nunaqarfiup anguniagai (pingaartitat, ineriartornermi anguniakkat il.il.)

Kangerlummi sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit nunaqarfiup ineriartorneranut naleqqussarneqassapput. Nunaqarfiup alliartoqqissinnaanera killingisa iluini pissaaq. Nunaqarfik nunalerinermut tunngasutigut misileraanermi, kiisalu Qeqertarsuarmut atasumik takornariarfissatut periarfissaqarsorinarpoq. Illut inillu pioreersut, kulturikkut sunngiffimmilu siunertanut, ataatsimoortillugit iluaqutaasumik atorneqarluarsinnaasorinarput.

Innuttaasut ineqarnerlu

Ukiuni 200-ni kingullerni, innuttaasut amerlassusaat, annertuumik nikerartarsimavoq, nunaqarfillu piffissap ilaani inueruttarsimalluni. Ulloq1/2 2013 Kangerluk 34-nik innuttaqarsimavoq. 1980-mi inuit 71-it nunaqarfimmi najugaqarsimapput, ukiulli tusindtillit nikinnerisa kingornagut innuttaasut amerlassusaat annertuumik appariarsimavoq – 2008-p kingorna appariaat 17 %-iulluni.

2010-mi nunaqarfimmi illut 30-upput. 90 %-ii ilaqutariit ataasiakkat illoraat (27-t), 10 %-illu tassaalutik illut affarlerit (3-t). Inoqutigiit 13-t nunaqarfimmiipput agguaqatigiisillugu inoqutigiit 2,6-upput, Qeqertarsuarmit (2,5-usumit) annertunerulaarlutik. Nunaqarfimmi illut arlalissuit inoqanngillat.

Naatsorsuutigineqanngilaq innuttaasut ukiuni aggersuni amerleriaateqarnissaat, pilersaarusiorfiullu ingerlanerani, pisariaqartitanik iluarsartuussisarneq, isaterinerlu, immaqalu taartaasussanik sanaartorneq pisariaqartinneqassaaq. Nunaqarfiup killeqarfiata atuuttup iluani inissaqarluartoq naliliiffigneqarpoq.

Nunaqarfimmi illuliorfissanut inissaq sinneruttoq illunut 20-t naapertuuppoq, taannalu piffissami pilersaarusiorfiusumi 2026-p tungaanut naammalluarpoq.

Inuussutissarsiutit umiarsualivillu

Kangerlummi piniarneq aalisarnerlu inuussutissarsiutini pingaarnersaapput. Nunaqarfik tunisassiorfeqarpoq, uukkanik puisillu amiinik tunitsiviusartumik.

Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu siunertanut sanaartorfissatut sinneruttoq 13.000 m² missiliorlugit angissuseqarpoq.

Kangerlummi 2010-mi sulisinnaassusillit 52 %-upput, kommunimi agguaqatigiisitsinermiit qaffasinnerungaatsiarlutik, aamma Qeqertarsuarmi (37 %-miit). Piffissami tassani suliffissarsiortut amerlassusaat 0 %-uvoq. Nunaqarfimmi suliffiit makununnga aatuumassuteqarput, piniarneq aalisarneq, kommunip ingerlatsivii assigiinngitsut, pisiniarfik atuarfillu.

Takornarianit tikinneqarsinnaavoq imaatigut, pisuttuarluni, qimussimilluunniit.

Angallannermi periarfissat sullissinerlu

Nunaqarfik aqquserniorfigineqarsimanngilaq, arlalinnilli motorillit ingerlaarfigisimasaannik aqquteqarpoq. Ukiuunerani qimussit snescooterillu angallassisutitut pingaarnerpaapput, aasaneranilu nunaqarfik imaatigut tikinneqarsinnaavoq, taamaattorli umiarsualivittut taaneqarsinnaasumik soqanngilaq. Inunnik, pisanik il.il. angallassinerup annerpaartaa, aquuteralaat angallatillu motorillit atorlugit, pisarpoq.

Kangerluk namminerisaminik innaallagissiorfeqarpoq, nunaqarfimmi illut amerlanersaasa attavilerfigisimasaannik. Imermik pilersuineq qillerinikkut nunap iluata ernganik tunngaveqarpoq. Kiassarneq kissarsuutit petroliutortut oliefyr-illuunnit atorlugit pisarluni. Eqqakkanut kuuffilersuisoqarnikuunngilaq imerlu igitassaq pinngortitamut kuutsiinnarneqartarpoq. Ulluunerani unnukkullu eqqakkat eqqaavissuarmut motorilinnik ingerlanneqartarput, ilaatigullu imaanut eqqarneqartarlutik. Eqqakkanut avatangiisimut ulorianaatillinnut tigooraaveqanngilaq, Nukissiorfiit uuliakumik igitassataat eqqaassanngikkaanni.

Nunaqarfimmi sullisiviit ilaatigut makkuupput, allakkerivik, pisiniarfik nunaqarfiullu allaffia. Taakkua saniatigut illu sulliveqarpoq niviarsiamullu nakorsiartarfeqarluni, illumi tassani inissinneqarsimasumik. Nunaqarfimmi aaqqissuussamik meeqqanik paaqqinnittoqartanngilaq.

Ilinniartitaaneq

Meeqqat tallimat missiliortut Aalunnguup Atuarfiani 8. klassi tikillugu atuartinneqartarput. Tamatuma kingorna atuartut Qeqertarsuup Atuarfiani atuarnertik nangittarpaat. Atuarfik atuakkanut atorniartarfittaqarpoq.

Kulturi sunngiffillu

Nunaqarfimmi illunik nunaminertanilluunniit eriagisarialinnik toqqaasoqarnikuunngilaq. Nunaqarfiup oqaluffeqarnera atuarfimmut ilaavoq.

Kangerluk katersortarfeqarpoq, sunngiffimmi ingerlatanut assigiinngitsunut, nalliuttorsiornernut il.il. atorneqartartumik.

Kusanartuliorluni qalipaasartoq Jakob Danielsen (1888-1938) nunaqarfimmi inunngorpoq alliartorlunilu, titartagaalu amerlasoorpassuit Kangerlummi misigisanik inuunermillu oqaluttuartuupput. Titartagaassa ilarpassui Qeqertarsuup Katersugaasiviani saqqummersitaapput.

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grønland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 27-1-2014