Kangersuatsiaq

Kangersuatsiaq isumaqarpoq (kangeq angisooq) qeqertamiipppoq Upernavimmiit 56 km-nik ungasissusilimmi. Qallunaatut ”Prøven”-mik ilisimaneqarpoq 1800-llu missaani ”qassusersornermi misileraavittut” pilersinneqarsimalluni. Kangersuatsiaq1850’kkunni tamatuma eqqaani inoqarfinnit tamanit ingerlalluarnerpaasimavoq, taamaanneralu kiannerusumik silaannaqarneranik, aamma imaaniit oqquartami inissisimaffeqarneranit, pissuteqarsimasinnaavoq.

Nunaqarfik arlaleriarluni Nunatsinni nunaqarfinni ingerlalluarfiunerpaatut toqqarneqartarnikuuvoq, tamanna paarilluakkanik illoqarneratigut, atuarfiup pisiniarfiullu ingerlalluarnerisigut, ataatsimullu isigalugu pissutsit pitsaasuunerisigut, takussutissartaqarpoq. Aammattaaq, Kangersuatsiami piniartut aalisartullu, Nunatsinni pisaqamanerpaat ilaattut, oqaatigineqartarput.

Kangersuatsiap ilisarnaatigaa qaqqajunnarsuit angisuut saavanni nuunnguami inissinneqarsimanini. Nuunnguaq kujammut pinngortitap piliaanik umiarsualivimmik sioqqanik sissalimmik killeqarpoq, nuunnguullu qeqqaniippoq oqaluffik maluginngitsuugassaanngitsoq, nunaqarfiup ilisarnaataatut qattunermi inissinneqarsimasoq. Tamaanngaanniit illuliat nutaanerusut nammineerluni illuliat, naqinninnguami kangimut-kimmut sammisum, iliveqarfiup kujataatungaani, inissisimapput, tassanngaanniilu naqinnermi avannamut-kujammut sammisumiipput nunaqarfiup helistop-ia eqqaavissuarlu.

Anguniakkat sammisallu pingaarutillit

Sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput. Nunaqarfiup alliartoqqissinnaanera killingisa iluini pissaaq.

Inuussutissarsiornermi toqqammaviit pioreersut saniatigut, siunertarineqarpoq inuussutissarsiornermi periarfissanik nutaanik immap pissarititaanik toqqammaveqartunik inerisaasoqarnissaa, matumani pineqarluni akilersinnaasumik aalisarneq piniarnerlu immikkoortut pioreersut iluini. Aammattaaq takornariaqarnerup siuarsarneqarnissaanut periarfissaqarsorinarpoq. Nunaqarfik ingerlalluarpoq, namminneerlutillu eqiluisaarnermi suliniutaat tapersersorneqartariaqarput, teknikkikkut pitsaasumik, aqqusinertigut, naammattumillu pilersuinikkut aaqqiissuteqarnertigut. Sanaartukkat arlallit aserfallattaalineqarlutilluunnit isaterneqartariaqarput, tamannali mianersortumik ingerlanneqartariaqarpoq sanaartukkat sumiinneri, nunaqarfimmilu illut eriagisariallit eqqarsaatigalugit.

Innuttaasut ineqarnerlu

Ukiuni kingullerni 30-ni innuttaasut amerlassusaat 18 %-i missiliorlugu appariaateqarsimavoq, 1980-mi 217-niit 2013-mi 179-nut. Piffissalli taassuma iluani innuttaasut amerlassusaat nikerarsimaqaaq, 1990’kkunni innuttaasut amerlanerpaagamik 250-it missaaniissimallutik. Appariartortoqarnera pasinarpoq qaleraleqarpallaarunnaarneranik, aamma nunaqarfiup tunisassiorfiata matuneqarneranik, pissuteqarsimassasoq.

Sanaartukkat tassaapput ilaqutariit ataasiakkaat illui akuttusuut. Piffissami 1990-2000, innuttaasut amerliartornerpaaffianni, umiarsualiviup kangiatungaani nunaminertamik illuliorfissamik nutaamik pilersitsisoqarpoq. Tassani suli sinneruttunik inissaqarpoq. Immikkortortaq illuliorfiusoq nutaaq umiarsualiviup isaariaata tungaanut sivingangaatsiartumiippoq, taamaattumillu Kangersuatsiamut tikikkiartornermi ersarilluni. Taamaattumik pingaaruteqarpoq nutaanik sanaartorfiusussaq inississallugu ilusilersorlugulu, umiarsualiviup eqqaata, KNI-p illutaasa, sissap oqaluffiullu ataatsimut ilivitsuussusaat, malunnarnerulersillugu.

Inuussutissarsiutit umiarsualivillu

Umiarsualivik nunaqarfiup qiterpasissortaaniippoq, aammattaaq pisortat namminersortullu sullisinermi ingerlatsiviisa inissisimaffigisaanni. Umiarsualivik tulaffigineqartarpoq 4,5 meterimik sissarsuartaqarluni 1,6 - 2 meterinillu itissuseqarluni.

Nunaqarfiup kujataatungaaniippoq nunaminertaq inuussutissarsiuteqarfiusoq, tassaniipporlu siusinnerusukkut tunisassiorfiusimasoq. Nunaminertaq, suliffeqarfiit nutaat aallartitserusulissagaluarpata, sanaartorfissaqarluarpoq.

Nunaqarfimmi suliffiusinnaasut makkununnga tunngapput: Pilersuisoq, Saattuaq A/S, Qaasuitsup Kommunia, Nukissiorfiit, peqqinnissaqarfik. Taakkua saniatigut inuussutisarsiutit pingaarnerit tassaapput piniarneq aalisarnerlu, naak annikilligaluarlutik. Taamaakkaluartorli suli Kangersutsiami aalisakkanik tunisinissamut periarfissaqarpoq. Naggataatigullu takornarialerinermut attuumasunik inuussutissarsiuteqartoqarpoq. 2010-mi nunaqarfinni suliffissarsiortut amerlassusaat 4 %-ip missingaa, kommunip agguaqatigiisitsineranut (6 %-mut) sanilliullugu appasinnerulluni. 

Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 3.000 m2 missiliorlugu annertussuseqarpoq.

Angallannermi periarfissat sullissinerlu

Kangersuatsiaq pissutsit aallaavigalugit aqqusinerippoq, pitsaassusaat annertussusaallu eqqarsaatigalugit. Aqqusineq ataaseq nunaqarfik tamakkerlugu ingerlaarpoq, qitiusumiit illuliorfiusimasoq saneqqullugu, iliveqarfimmut helistop-imullu, avannamut kangimullu eqqaavissuarmi isoqarluni. Aammattaaq mikinerusumik aqqusineqarpoq, kangimut sissaani tarajuiaavimmut, innaallagissiorfimuullu ingerlasumik, kiisalu aqqusininnguaqarluni, illunik nutaanik sanaartorfiusumiit qitiusumut atassusiisumik. Eqqaaneqartoq kingulleq, ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu, umiarsualivimmut nunaqarfiullu kujataani inuussutisarsiuteqarfimmut, tallineqarsinnaavoq.

Helistop-i, nunaqarfiup eqqaavissuullu nunaqarfiup avannaatungaaniittup, akornanni inissisimavoq, tassaallunilu ivikkani mittarfik killilersugaq. Angallannermi periarfissat allat tassaapput imaatigut angallatit, qimussit snescooterillu.

Ingerlatat teknikkimut tunngasut Nukissiorfimmiit ingerlanneqarput, attaveqaqatigiinnermut tunngasortai TELE Greenland-imit ingerlanneqartut. Nunaqarfik, imermik pilersuineq maqitsisarfikkoortoq pitsaanerulersinniarlugu, 2008-mi nutaamik tarajuiaaffittaarpoq inaallagissiuutitalimmik. Kangersuatsiaq eqqaavinnut kuuffilersugaanngilaq, illulerinermiillu imeq igitassaq pinngortitamut kuutsiinnarneqartarpoq. Unnuaanerani igitassat eqqaavissuarmut nunaqarfiup avannaaniittumut assartorneqartarput, imaanullu toqqaannartumik tummeraasannit naatsumik sisoortitsivittalitsugut igineqartarlutik.

Nunaqarfimmi ataatsimoorluni ingerlatsiviit tamarmik qitiusumiipput, makkuusut: oqaluffik, pisiniarfik, allakkerivik, banki, sannavik, atuarfik, immikkoortortap allaffia, nunaqarfiup nakorsiartarfia aamma katersortarfik. Nunaqarfik utoqqarnut najugaqatigiiffeqarpoq pingasunik initalimmik, taassuma sanitigut angerlarsimaffimmi ikiorteqarmut aaqqissussisoqarsimavoq. Meeqqanik paarsisarneq ulluunerani paarsisarneq aqqutigalugu aaqqitaavoq.

Ilinniartitaaneq

Nunaqarfiup atuarfia, Juaap Atuarfia, qiterpasissumiippoq umiarsuliviup eqqaani, atuartunullu 31-nut inissaqarsimagaluartoq, atualeqqaaniit 9. klassinut. 10. klassit Upernaviup atuarfiani atuartinneqartarput. 2011-mi nutaamik atuarfiliortoqarpoq

Kulturi aamma sunngiffik

Kangersuatsiami illut 9-it eriagisassatut toqqarneqarsimapput (B-59, B-64, B-65, B-69, B-70, B-110 (oqaluffik), B-112 (atuarfik), B195 aamma B-42), taakkua taamarmik qitiusumi inissisimapput.

Kangersuatsiami kulturikkut sunngiffimmilu ingerlaneqarsinnaasut allat tassaapput, atuakkanik atorniartarfik.

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grønland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 28-1-2014