Niaqornat

Niaqornat, Nuussuup qeqertaasaata avannaatungaaniipput, Uummannamiit 60 km missiliorlugit killiullutik. Sumiiffik 1823-mili najugaqarfigineqalersimavoq 1870-imilu asimioqarfinngorsimalluni. Nunaqarfik alianaatsumi inissisimavoq, qeqertaasap annikitsup nuuani Uummannap Kangerluanut isikkivilimmi. Nunaqarfiup illui qalipaatigissut kangerliumaneq sinerlugu inissisimapput, tamaannilu piniartut umiatsiaaraat aamma pitussimaarfeqarput.

Nunaqarfiup anguniagai (pingaartitat, ineriartornermi anguniakkat il.il.)

Nunaqarfimmi sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput. Siunnertaasoq tassaavoq, aalisarnermik takornariaqarnermillu inuussutissarsiutit, nangittumik nukittorsarneqarnissaat. Tamatuma pisariaqartippai tunisassiorfiup allilerneqarnissaanut periarfissaqartitsineq, tulaffiusartut pitsaanerusut aamma aalisartut, nunaminertamik, atortuminnut ilitsiveqarnissaat. Takornariaqarnermut tunngatillugu, nunaqarfiup soqutigineqarnerulernera atorneqartariaqaraluarpoq, ilaatigut quersuatoqqat takornarianut innuttaasunullu susassaqartitsiviliullugit. Nunaqarfiup meerartaanut inuusuttortaanullu periarfissat pitsanngorsarneqartariaqarput, ilaatigut atuarfimmi silataanilu periarfissat annertusinerisigut.

Innuttaasut ineqarnerlu

Niaqornani innuttaasut amerlassusaat ukioq 2000-imi 76-iniit pingajorarterumminnik ikilillutik ullumikkut 52-upput. Siunissami innuttaasut amerleriaateqarnissaat naatsorsuutigineqanngimmat, pilersaarusiorfiup ingerlanerani pingaarnertut pisariaqartinneqassaaq, isaterinernut atatillugu nutaanik illuliortoqartarnissaa. Ataatsimut isigalugu illut ilarpaalui, iluarsaattariaapput isaterneqartariaqarlutilluunniit, taamatullu illorpaaluit inoqanngillat.

Uummannap nunaqarfiini illut 509-upput (kisitsisit 2010-meersut). 2013-mi illoqutigiit ataatsimut katillugit 359-upput, katillugit 972-nik najugaqartullit. Agguaqatigiisillugu illoqutigiinni ataatsini inuit 2,7-upput, tamanna Uummannap illoqarfiani 2,2-miit qaffasinneruvoq. Utoqqaat, utoqqaat illuaniittariaqalersut, nunaqarfimmiit nuuttariaqartarput.

Nunaqarfiup kujammut kangiatungaani nunaminertamik annertuumik illuliorfissamik immikkoortitsisoqarnikuuvoq. Nunaminertarli sanaartorfigineqassappat nutaamik aqquserniornissaq pisariaqarpoq, taamatullu sanaartorfigissaanermi, qaarsortat annertuut qaartiterneqarnissaat, sissallu illersuusineqarnissaa, pisariaqartinneqassapput. Naatsorsuutigineqarpoq Niaqornani namminermi sanaartorfissatut sinneruttoq – taamaallaat illunut 55-nut naammassasoq.

Inuussutissarsiutit umiarsualivillu

Niaqornani inuussutissarsiunermi tunngaviupput aalisarneq aamma piniarneq, puisinik, aavernik qilalukkanik – ilaatigullu nannunik tunngavilik. Aalisarneqartarput saarulliit, qalerallit, qeeqqat aamma eqalussuit, nunataanilu piniarneqartarput, tuttut, ukallit, aqissit, mitit, naajat allallallu. Aalisarneq piniarnerlu qimussimik umiatsiaaqqaniillu ingerlanneqartarpoq. Umiarsualivimmi periarfissat tassaapput nunaqarfiup sissarsuaa annikitsoq, angallatit ikerasannguami kisaqqasarput sissamullu amuneqartarlutik, aamma alisarnermi atortut tamaani inissinneqartarput.

Royal Greenland-ip nunaqarfimmi tunisassiorfia tunitsivialu 2011-mi matuneqarput, tamatuma kingorna innuttaasut angallammik Uummannamut nunaqarfinnulluunniit allanut tunisiartortarput. Innuttaasut 2011-mi pilersippaat KNITApS, Niaqornani nioqqutissiorneq attatiinnarniarlugu. Sumiiffimmi naatsorsuutigineqarpoq tunitsivimmik tunisassiorfimmillu attassiinnarneq, kiisalu takornariaqarnerup inerisarneqarnera, nunaqarfiup ataannarnissaanut pingaaruteqarluinnartuusut.

2010-mi Uummannap nunaqarfiini suliffissat annertussusaat 44 %-uvoq, tamannalu Uummannap illoqarfiani inissisimanermut sanilliullugu 2 %-mik appasinneruvoq, Qaasuitsup Kommunianili agguaqatigiisitsinermit 2 %-mik qaffasinerulluni. Sulisinnaasut 5 %-ii suliffissarsiortuupput, tamanna Uummannap illoqarfiani inissisimanermiit appasinneruvoq, aamma kommuni ataatsimut isigalugu, tassanimi kisitsit 6 %-uvoq.

Kalaallit-Nunaanni Pinngortitaleriffik Nuummi qullersaqarfeqarpoq, 2007-mili Niaqornani immikkoortortaqarfik pilersinneqarpoq, inissisimaffiata, assersuutigalugu qilalukkanik qernertanik, qaqortanik, nannunillu ilisimatusarfigissallugu, piukkunnarnera pissutigalugu.

Takornariaqarneq inuussutissarsiutit pingaarutillit ilagaat, sumiiffimmilu peqatigiiffik aqqutigalugu takornariat amerlanerusut takkussinnaanerat aqqutissiuunniarneqarpoq. Tamatumunnga atatillugu umiarsuit takornariartaatit tikittarnerannut atasumik, aaqqissuussinerit ingerlanneqartarput, ilaatigut nunaqavissunik ingerlassisulerlugit (guide).

Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 4.000 m2 missiliorlugu annertussuseqarpoq. 

Angallannermi periarfissat sullissinerlu

Nunaqarfiup helistop-ia sissamiippoq, tatsip sissamiittup kangiatungaani. Nunaqarfik aqquserniugaanngilaq, illernilli naatsut nunaqarfiup ingerlatsiveqarfiisa assigiinngitsut akornanni attaviliisuupput. Angallannermi periarfissat allat tassaapput imaatigut angallatit, qimussit snescooterillu.

Ulluunerani eqqakkat eqqaavissuarmi, helistop-ip kujataatungaaniittumi, katersorneqarlutillu ikuallanneqartarput. Nunaqarfimmi sanaartukkat eqqakkanut kuuffilersugaanngillat, unnuaaneranilu eqqakkat nunamut kuerarneqartarput (sissamut, ulinneranut avalaanneqartussanngorlugit, aammali allani igitsisoqartarpoq). Nunaqarfik innaallagissiorfeqarpoq, kiassarnerli namminerisamik oliefyr-it atorlugit pisarpoq. Imermik pilersuineq taseq qaqqaniittoq sapusiorlugu ingerlanneqarpoq, tassaanngaanniit nunaqarfimmi tankimut ataatsimoorussamut aqquserlugu. Tanki imiisivik, innaallagissiorfillu, tatsip sissamiittup kujataatungaaniipput, tankili ikummatissaasivik sissami, kujammut kitaatungaani, inissisiamalluni.

Teknikkikkut pilersuineq pingaarneq Nukissiorfiit ingerlataraat, oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq TELE Greenland A/S-ip isumagisarigaa, nunaqarfiup avannaatungaani qaqqannguami sakkortusaaveqarluni.

Atuarfik mikisunnguamik atuakkanik atorniartarfeqarpoq, aammattaaq atuarfimmi, sunngiffimmi klubbimut assingusunik aaqqissuussinerit, ingerlanneqartarput. Nunaqarfimmi meeqqeriveqanngilaq, ulluuneranilu aaqqissuussamik paaqqinnittoqartarani. Taamaattorli pisiniarfeqarpoq, niviarsiamut nakorsiartarfeqarluni, ataatsimoorussamik sannaveqarluni, illu sulliveqarlunilu ilaatigut uffarfittalimmik errorsisarfittalimmillu. Niaqornani KNI-p pisiniarfia misiligutaalluni nutaajuvoq 225 m2-ulluni, 2012-mi 20 fods containerit 15-nit atorlugit pilersitaalluni.

Ilinniartitaaneq

Kommuni allaffeqarpoq taassumalu illoqatigaa atuarfik oqaluffiuutigisoq (Neriunnerup Atuarfia). Atuarfik arfinik pingasunik atuartoqarpoq atualeqqaaniit 8. klassimut. Tamatuma kingornatigut atuartut atuarnertik Uummannap atuarfiani nangittarpaat.

Kulturi sunngiffillu

Niaqornani illut sisamat eriagisarialittut toqqarneqarsimapput: (B-73) sananeqartoq 1839, (B-75) sananeqartoq 1909, (B-77) sananeqartoq 1852, (B-81) – pisiniarfiusimasoq – sananeqartoq 1763/1823. Taakkua saniatigut (B-82) - niuertussap illua sananeqartoq 1922 eriagisassaavoq. Quersuit ataatsimoorlutik inissiismapput avatangiisimi eriagisalialimmi. (B-81) nunaqarfikumit Nuussuarmiit nutaavoq. Iliveqarfik qeqertaasap qaavani, nunaqarfiup avannaani, inissisimavoq.

Kulturikkut sunngiffimilu inuunermi atuarfiup illutaa sinaakkuttat pingaarnersaraat.

Aammattaaq sunngiffimmi pinialunnissamut, aalisariarnissamut, pisuttuarnissamut, silamilu timersuutinik ingerlataqarnissamut, periarfissanik pitsaasunik peqarpoq. Nunaqarfiup kujatungaaniippoq arsaattarfik, nunaqarfiullu kujataatungaani koorortani ukiuunerani timersuutinik ingerlatsisoqarsinnaavoq. Aammattaaq tatsimi sissamiittumi sukuutsertoqartarpoq.

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grønland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 5-6-2014