Qeqertat

Qeqertat, Kangerlussuarmi (Inglefield Bredning), qeqertap ateqaatigisami kangerliumanertannguaniippoq – Qaanaamiit 65 km missiliorlugit kangilliulluni. Nunaqarfik nunap immikkoortuani, siusinnerusukkut Oqqorlernik taaneqartartumiippoq: Ikermi oqqorlermiut.

Nunaqarfik piniartoqarfiuvoq, piniarfigissoq. Qeqertat siunissaat nalunartoqarpoq, inukinnini pissutigalugu, ammattaaq nunaqarfik pilersuinermi pingaarutilinnik amigaateqarpoq, piffissalli ilaani amerlasuunit piniariarfigineqartarlunilu aalisariarfigineqartarpoq – taamaattumik, nunaqarfiup inissisimanera pingaruteqassusialu naliliiffigineqassappat, inuttussia kisimi aallaavigineqarsinnaanngilaq.

Aasakkut kangerluk sikueraangat, qernertarpassuit kangerlummut pulaaraasarput neriniarlutik piaqqiorniarlutillu. Qeqertat avannamut kangimullu sammernganiit iluliarujussuit serminit iigartartunit, sermersuarmit Qeqertaniit 16 km missiliorlugit ungasitsigisuninngaanneersut, tungaannut isikkiveqarpoq.

Nunaqarfiup anguniagai (pingaartitat, ineriartornermi anguniakkat il.il.)

Nunaqarfimmi ingerlatsiviit pioreersut illullu pigiinnarneqarnissaat kissaatigineqarpoq, nunaqarfiulli, qaleralinniarnermik inuussutissarsiutinut tunngatillugu suliniutit ingerlareersut eqqaassanngikkaanni, pimoorullugu siuarsarnissaa siunniunneqarani. Nunaqarfiup aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnermi periarfissai apeqqutaatillugit, tunisassiorfiliortoqarlunilu tunitsiviliortoqartariaqaraluarpoq. Taamatullu pisoqassagaluarpat, taava pilersuinermi angallannermilu periarfissat annertuumik pitsanngorsaavigineqartariaqarput, tunisassiorfimmik nutaamik ingerlatsinissaq aamma illut ingerlatsiviillu tamakkununnga attuumassuteqartut pigiinnarneqarnissaat pingaarnerpaatillugit. Qanorluunniilli pisoqassagaluarpat illut, pilersuinermi avatangiisimilu sunniutit pitsanngorsartariaqarput innuttaasunut eqqaanullu iluaqutaasumik, matumani uuliamut nappartakorsuit piiarlugit. Aammattaaq nunaqarfiup Qaanamut attuumassutai pitsaanerusumik ingerlanneqartariqarput.

(Immaqa nunaqarfik ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu asimi inuussutisarsiumik ingerlatsivinngortinneqarsinnaavoq, ilaatigut sikkorlutsillugu sivisuumik tikikkuminaalisarnera pissutigalugu.)

Innuttaasut ineqarnerlu

Qeqertat 29-nik innuttaqarpoq ulloqa 1.2. 2013. 1980-mi Qeqertani innuttaasut amerlassusaannut sanilliullugu appariaat 37 %-uvoq, nalinginnaaneruvorlu nunaqarfimmi innuttaasut amerlassusaasa 20-it 30-illu akornanniittarnerat. Ukiuni kinguliunerusuni innuttaasut amerlassusaat annertuumik qaffakkiartorsimavoq, 2008-miillu qaffariaat 16 %-uvoq (25-it). Innuttaasut amerlassusaat aasannerani annertunerusinnaasarpoq, nunaqarfimmit qiluarniarnerit ingerlanneqartillugit, taamatullu ukiukkut tikeraaqarluarsinnaasarpoq, nunaqarfiup eqqaani qaleralinnut aalisarfiginnera pissutigalugu. Pissutsit aallaavigalugit 10-niit 14-nut ukiullit amerlapput kiisalu angutit inuusuttut 10-niit 24-nut ukiullit amerlallutik.

Qanaap eqqaani nunaqarfiit pingasuusut, katillutik 45-nik inoqutigeeqarput 145-nillu innuttaqarlutik. Taamaalilluni agguaqatigiisitsinermi inoqutigiit ataatsit 3,2-nik inoqarput, allatut oqaatigalugu Qaanamiit (inoqutiginni 2,7-nik inuttaqartuniit) amerlanerungaatsiarlutik.

Ulloq 01. Januaari 2010 nunaqarfinni taakkunani pungasuni 119-nik inissiaqarpoq, ilaqutariit ataasiakkaat illui 117-nit akuttusuut marluk suuneri taaneqarsimanngillat. Taamaalilluni illuliat tamarmik ilaqutariinnut ataasiakkaanut illoraat. Ilinniartunut inissiaqanngilaq utoqqaallu illoqarani. Illut arlallit isatertarianngornikuupput iluarsaanneqartariaqarlutilluunniit.

Innutaasut amerlassusaat – imatut paasillugu aaliangersimasumik najugallit – ukiuni aggersuni amerleriaateqarnissaat naatsorsuutigineqanngimmat, pilersaarusiorfiup ingerlanerani pingaarnertut pisariaqartinneqassaaq, isaterinernut atatillugu nutaanik illuliortoqartarnissaa. Nunaqarfimmi illuliorfissanut inissaq sinneruttoq illunut 40-t naapertuuppoq, taannalu piffissami pilersaarusiorfiusumi 2026-p tungaanut naammalluarpoq.

Inuussutissarsiutit umiarsualivillu

Aningaasarsiorfiit pingaarnersaraat puisinniarneq qilaluarniarnerlu. Aggustimiit Septembarimut qilaluarniartoqartarpoq Ikerup Kangerlussuulluunniit qinnguini. Takornariat nunaqarfiliarnissaannik neqeroorfigineqartarput, ileqqutoqqat atorlugit qilaluarniarneq misisaqarfigiartorlugu.

Nunaqarfiup qanittunnguani qaleralqarfimmik nassaarineqarnikuuvoq, maannakkorpiarlu qaleralinniarnerup aallartinnissa siunertarlugu ineriartortitsilluni suliat ingerlanneqarput. Nunaqarfilli tunisassiorfeqaranilu, qerititsiveqaranilu tunitsiveqanngilaq. Taamaattumillu pisat Qanaaliaanneqartarput tunineqarlutillu.

Piniarnerup aalisarnerullu saniatigut nunaqarfimmi taamaallaat atuarfimmut pisiniarfimmullu atasunik suliffissaqarpoq.

Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu siunertanut sanaartorfissatut sinneruttoq 500 m² missiliorlugit angissuseqarpoq.

Nunaqarfinni taakkunani pingasuni, Qaanaamut atasuni, sulisinnaassuseqarneq ataatsimut isigalugu 30 %uvoq, tannalu kommuni tamakkerlugu agguaqatigiisitsinermit (42 %-usumit) appasinnerungaatsiarpoq, Qaanaamilu (34 %-usumit) appasinnerulaarluni (kisitsisit 2010-meersut). Suliffissarsiortut amerlassusaat 2 %-uvoq, taannalu kommunimi agguaqatigiisitsinermit (6 %-usumit) appasinnerungaatsiarpoq.

Angallannermi periarfissat sullissinerlu

Nunaqarfik aasaanerani umiarsuarmik tikineqarsinnasarpoq, ukiumut ataasiarluni pajuttumik umiarsiaqartarpoq. Umiarsualiveqanngilaq taamaattumillu sissamiit usilersortoqarlunilu/usingiartoqartarpoq. Ukiup sinnerani angallaneq helikopterit atorlugit pisarpoq, nunaqarfik helistop-eqarpoq. Nunaqarfik nunaqarfiit timmisartuussivigineqarneranni ilaatinneqanngilaq.

Nunaqarfik aqqusineqanngilaq, aqqusineeraqarporli atorsinnasat tamaanittut atorlugit sanaanik. Pingaartumik eqqaavissuup tungaanut aqqusineqannginnera amigaataavoq. Angallassissutit pingaarnerit tassaapput qimussit, snescooterit biilit (ukiup sikuatigut) pujortuleeqqallu.

Nunaqarfik inaallagissiorfeqanngilaq. Taamaattorli atuarfik generatori atorlugu innaallagissamik pilersugaavoq. Tankeqarfeqanngilaq, nunaqarfillu nappartarsuit atorlugit benzinamik, solar-imik petroleumillu pilersugaavoq.

Eqqakkanut kuuffeqanngilaq imerlu eqqagaq nunamut kuutsiinnarneqartarpoq. Aaqqissussanik ulluneerani unnuaaneraniluunnit eqqaavilerisoqarneq ajorpoq. Eqqaavissuaq E2-miippoq, aqqusienrli amigaataavoq. Imermik pilersuineq nammineerluni imertartornikkut nilattarnikkulluunniit pisarpoq. Kissarsuutit petroliutortut oliefyr-illuunniit atorlugit kiassartoqartarpoq.

Nunaqarfik kommunip pigisaanik batteriitortumik ataatsimik napparuteqarpoq ataatsimillu radiotelefoneeqarluni. Mobiltelefoninut internettikkulluunit attaveqanngilaq.

Nunaqarfik mikisunnguamik pisiniarfeqarpoq/peqqumaasivik niviarsiamut nakorsiartafeqarluni/nunaqarfiup nakorsitarfia, kisiannili nunaqarfik allaffeqanngilaq, illu sulliveqarani qatserutaasiveqaranilu.

Ilinniartitaaneq

Nunaqarfiup atuarfia, Qeqertat Atuarfiat, marlunniit sisamanut atuartoqarpoq, 6. kassi tikillugu atuartinneqartartunik, tamatuma kingornagut atuartut Qaanaaliartarput. Atuartitsineq ingerlanneqartarpoq meeqqat angerlarsimaffiini, imaluunniit inimi atuartitsvimmi, aammattaaq nunaqarfiup oqaluffiatut atugarineqartumi. Nunaqarfiup atuarfia iluarsaanneqarpoq 2013-mi, nutaanik igalaalerlugu, angallatit kissarsuutaannik pilerlugu, natii oqorsalugit, IT-mullu atortulerlugu.

Kulturi sunngiffillu

Oqaluffik (atuarfiuutigaluni oqaluffik) 1962-mi (1973) sanaajuvoq. Ini atuartitsivik mikisumik atuakkanik atorniartarfeqarpoq. Nunaqarfimmi meeqqanik paaqqinninnermut neqerooruteqanngilaq.

Qeqertani sunngiffimmi neqerooruteqangilaq.

Qeqertani illunik eqqissisimatitaqaranilu eriagisarialinnik soqanngilaq.

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grønland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 29-3-2017