Saattut

Saattut Uummannap pigisaani nunaqarfiit annersaraat, Uummannamiit avannamut kangimut 26 km missiliorlugit ungasitsigisumiittoq. Nunaqarfik qeqertannguami saattumi inissisimavoq, eqqaa amerlasuunik portusuunik qaqqalinnik qeqertaqarpoq, sermimiillu iigartartumiit 30 kilometerit inorlugit ungasitsigaluni. 

Nunaqarfik takornarianit ornigarneqartarpoq, illuinnarni unnuisinneqartunik, kalaallini ilaqutariinni kalaallit nerisaat, piniariaasiat, aalisarneq ulluinarnilu inuuneq misigisarpaat.

Nunaqarfiup anguniagai (pingaartitat, ineriartornermi anguniakkat il.il.)

Saattuni sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput. Siunnertaasoq tassaavoq, aalisarnermik takornariaqarnermillu inuussutissarsiutit, nangittumik ineriartortinneqarnissaat nukittorsarneqarnissaallu. Inuussutissarsiuteqarfiit pisariaqartitsinermut naleqqussarneqassapput, matumani aamma talittarfeqarneq aqqusinernillu. Pingaaruteqarpoq nunaqarfimmi ataatsimoortarfimmik immikkoortumik pilersitsisoqarnissa (assersuutigalugu atuarfiup oqaluffiullu eqqaanni), aammattaq illut pisoqaanerit ataatsimorluni ingerlatsivinnut atorneqarsinnaaneri eqqarsaatigineqarsinnaapput, soorlu umiatsianik iluarsaasarfittut il.il.

Innuttaasut ineqarnerlu

Februaari 2013-mi Saattuni innuttaasut 235-usimapput. Innuttaasut 2001-p tungaanut amerliartuaarsimapput, taamani nunaqarfimmi najugallit 283-usimapput. Tamatuma kingorna innuttaasut amerlassusaat appariartorsimavoq 2009 tikillugu (innuttaasut 211), taavalu qaffariartoqqilerluni. Naatsorsuutigineqarpoq, siunissami innuttaasut amerlassusaat aalaakkaalerumaartoq. Taamaattumik nunaminertat ullumikkut illuliorfissatut immikkoortinneqarsimasut, attatiinnarneqassapput, tamatumunngalu peqatigitillugu iluarsartuussinerit isaterinerillu ingerlanneqartassapput. Nunaqarfimmi immikkortinneqarsimasuni illuliorfissanut inissaq sinneruttoq illunut 60-t naapertuuppoq.

Uummannap nunaqarfiini illut 509-upput (kisitsisit 2010-meersut). 2013-mi illoqutigiit ataatsimut katillugit 359-upput, katillugit 972-nik najugaqartullit. Agguaqatigiisillugu illoqutigiinni ataatsini inuit 2,7-upput, tamanna Uummannap illoqarfiani 2,2-miit qaffasinneruvoq. Illut arlallit iluarsaattariaapput, arlallillu inoqaratik.

Inuussutissarsiutit umiarsualivillu

Nunaqarfimmi inuussutissarsiut pingaarneq tassaavoq aalisarneq, ukioq kaajallallugu ingerlanneqartartoq. Royal Greenland nunaqarfimmi tunisassiorfeqarpoq, qaleralinnik tigooraasumik. Tunisassiorfimmi sulisut peqannginnerpaaffiani ataatsimiit peqarnerpaaffiani 15-nut nikerartarput. Saattut sissarsuaat kangerliumarnermi avannamut sammisumiippoq, angallatinullu mikinerusunut puttasoqarluni. Umiatsiaaqqat, sissaq avannaatungaaniittoq atuarlugu, pitoqqasarput, qaqitsiviusinnaasortaatigullu amuneqartarlutik.

Nunaqarfiup sullissiveqarfii makkununnga tunngapput: Pisiniarfik, atuarfik, kommunip ingerlatsivii aamma piniarnermik takornariaqarnermillu inuussutissarsiutit. 2010-mi Uummannap nunaqarfiini suliffissat annertussusaat 44 %-uvoq, tamannalu Uummannap illoqarfiani inissisimanermut sanilliullugu 2 %-mik appasinneruvoq, Qaasuitsup Kommunianili agguaqatigiisitsinermit 2 %-mik qaffasinerulluni. Sulisinnaasut 5 %-ii suliffissarsiortuupput, tamanna Uummannap illoqarfiani inissisimanermiit appasinneruvoq, aamma kommuni ataatsimut isigalugu, tassanimi kisitsit 6 %-uvoq.

Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 13.000 m2 missiliorlugu annertussuseqarpoq. 

Angallannermi periarfissat sullissinerlu

Nunaqarfik helistop-imiit, nunaqarfiup kujataatungaani inissisimasumiit, kiffartuunneqarpoq. Angallannermi periarfissat allat tassaapput imaatigut angallatit, qimussit snescooterillu.

Nunaqarfik aqqusinernik taaneqarsinnaasunik soqanngilaq, arlalinnilli illineqarpoq, nunaqarfiup qeqqaniit aallartiffilinnik – atuarfiup oqaluffiullu eqqaaniit – avannamut umiarsualivimmut, aamma nunaqarfiup kitaatungaa aqqusaarlugu umiatsiaanik qaqitsisarfimmut, tassaanngaanniillu ingerlaqqilluni kujammut illuliorfiusimasoq aqqusaarlugu helistop-imut. Arlalinni aqqusineq, aqqusineeqqatut, isikkoqarneruvoq.

Teknikkikkut ingerlatsineq pingaarneq Nukissiorfinniit ingerlanneqarpoq. Nunaqarfik innaallagissiorfeqarpoq, imermilli pilersuineq tarajuiakkamik maqitisarfikkoortitsinermik tunngaveqarpoq. Kiassarneq oliefyr-it atorlugit pisarpoq, Ulluunerani eqqakkat, eqqaavissuarmi umiarsualiviup kangiatunginnguaniittumi, katersorneqartarput ikuallanneqartarlutillu. Nunaqarfimmi eqqakkanut kuuffeqanngilaq, unnuaaneranilu eqqakkat imaanut kuerarneqartarput, tummeraasanit mikisuniit nungullarsimasuniit. TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa. Tele-p napparutai illuaraataalu qeqertap kujasinnersaani inissisimapput.

Saattuni kommuni allaffeqarpoq, niviarsiamut nakorsitarfeqarluni, ataatsimoorussamik sannaveqarpoq, KNI pisiniarfeqarpoq, namminersortumik kioskeqarpoq, illu sulliveqarluni katersortarfeqarlunilu. Nunaqarfimmi hotel-eqanngilaq, illuinnarnili unnuisoqarsinnaasarpoq. Nunaqarfimmi utoqqaat illoqanngilaq, taamaattumillu utoqqaat, illoqarfimmi utoqqaat illuannut nuutsinneqartarput. Naggataatigullu meeqqeriveqarpoq meeqqanut 24-nut inissalimmik.

Ilinniartitaaneq

Nunaqarfimmi meeqqat atuarfiat (Muusap Atuarfia) 32-it missiliorlugit atuartoqarpoq atualeqqaaniit 9 klassi tikillugu, aamma atuakkanik atorniartarfeqarpoq. Atuarfimmi aamma sunngiffimmi klubbertoqartarpoq.

Kulturi sunngiffillu

Illut makkua eriagisarialittut toqqarneqarsimapput: (B-90) atuarfik – siusinnerusukkut pisiniarfiusimasoq – sananeqartoq 1899, (B-94) quersuaq 1878-meersoq, (B-99) quersuaq – siusinnersukkut napparsiviusimasoq – 1871-meersoq, )B-101 juumuumut nakorsiartarfiusimasoq 1905-meersoq aamma (B-131) oqaluffik 1927-meersoq. Illut ilaat iluarsaanneqarnerminni mianersuunneqartarsimanngillat, taamaattorli nunaqarfiup qeqqani avatangiisimik oqaluttuarisaanermut tunngasumik pileritsinermi atorneqarsinnaassagunarlutik.

Oqaluffik 1927-mi sananeqarpoq oqaluffiuutigaluni atuarfittut, kingusinnersukkulli oqaluffittuinnaq aaqqissuunneqarluni 1980-imi. Iliveqarfik nunaqarfiup kujataatungaani, nunaqarfik 200 meterinik qimalaarlugu, inissisimavoq. Kulturikkut sunngiffimmilu ingerlatat atuarfimmi katersortarfimmilu

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grønland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 27-1-2014