Saqqaq

Saqqaq, isumaqartoq ”Seqinermut sammisoq”, tassaavoq Ilulissat nunaqarfiisa pisoqaanersaat 100 km missiliorlugit avannarpasinnerusumiittoq Nuussuup Qeqertaasaata saqqaatungaani. Nunaqarfik najugarineqartarsimavoq ukiuni tusindtilinni arlaqartuni, 1755-mili niuvertoqarfittut tunngavilerneqarluni Ritenbenk-imik atserlugu, taannali kingusinnerusukkut (1781-mi) Alluttumi Appanut nuunneqarpoq. Nunaqarfik ingerlalluartumik aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiuteqarfiuvoq, aammali takornarianit ornigarneqartarluni. Saqqaq nunaqarfimmik sanilerisaminik Qeqertamik pitsaasumik suleqateqarpoq.

Nunaqarfik oqimaaqatigiissumik ataatsimoorfiuvoq iloqqasutut isikkoqarluni, ammasunik, eqimattakkuutaanik ilaqutariinnut illoqartitserluni. Eqimattakkuutaat nunataata qatsinnersaani ataatsimoortiterput. Pukinnersani kitaannit kangimut aqqusineeqqanik aqqusernianillu, sissami qitiusumik illoqannginnersami naapiffilinnik, imminnut atassuteqarlutik. Tamaaniippullu nunaqarfimmi ingerlatsiviit tamarmik.

Nunaqarfiup anguniagai (pingaartitat, ineriartornermi anguniakkat il.il.)

Ullumikkut Saqqami sullissinerup pitsaassutsimigut inissisimanera, inissanillu neqeroorutit, minnerpaamik attatiinnarniarneqarput. Aalisarneq umiarsualivimmilu nunaminertat tamatununnga attuumassutillit aamma angallannermi periarfissat annertusarneqarsinnaasariaqarput, takornariaqarnermillu inuussutissarsiuteqarneq ineriartorteqqinneqassaaq nukittorsarneqarlunilu, nunaqarfimmi periarfissat ersarissut sinaakkuttallu tigussaasut, inissisimaffik kulturikkullu ingerlatat, aallaavigalugit. Aammattaaq aaqqiissutissamik suliaqartoqassaaq, sumiiffimmi itsarnisarsiuut nassaavi pitsaanerusumik nittarsaanniarlugit, kiisalu sanaartukkatigut kulturikkut kingornussarsiat iluaqutaasumik atorneqartariaqarput, assersuutigalugu, siunertanut inuussutissarnermut sammititanut. Illoqarnermi pissutsit, ataatsimoortarfiit, eqqakkallu isumagineqartarnerat pitsanngorsarneqartariaqarput allanut nutserneq pinngitsoortinniarlugu avatangiiserlu kusassarniarlugu.

Innuttaasut ineqarnerlu

Saqqami innuttaasut 1980-miit 2000-ip tungaanut amerliartuaarsimapput (147-niit 198-nut). Tamatumali kingorna innuttaqassuseq appariartuaarusaaginnarsimavoq – ullumikkullu nunaqarfik 166-nik innuttaqarpoq. Nutsernerup annertunersaa nunaqarfinnut sanilerisanut illoqarfinnulluuniit anginerusunut pisarpoq. Naatsorsuutigineqarpoq inuttaqassuseq appariartuaarusaaginnassasoq, pilersaarusiorfiulluni ingerlanerani pingaartumik illunik isaterinernut atatillugu, taartaasussanik sanaartornissaaq, pisariaqartinneqartassaaq.

Illut amerlanersaat tassaapput ilaqutariit illui ataasiakkaat qaliaqanngitsut imaluunnit aappaa avillugu qaliallit. Illut ilaat iluarsartuuttariaapput arlallillu atorneqaratik napaannarput. Tamakkua ilaat iluaqutaasumik siunertanut allanut atorleqarsinnaapput.

Kommuneplani malillugu Saqqami illuliorfissanut inissaq sinneruttoq illunut 40-t missinginut naapertuuppoq.

Innuussutissarsiutit umiarsualivillu

Saqqaq ingerlalluartumik aalisarmi umiarsualiveqarpoq, 2005-mi sanaamik Royal Greenland-imit pigineqartumik tunisassiorfittalimmik. Tunisassiorfiup pingaarnertut qaleralinnik suliareeqqaarineq ingerlataraa, peqarnerpaaffianilu qulit angullugit sulisoqartarluni. Aalisakkanik stunisassiorfimmi periarfissaq maannakkut atuuttoq killeqarpoq, tunisassiorfillu illunut qanippallaarpoq.

Takornariaqarneq suliffiit annerit aapparaat, takusassartaalu iluliarsuarnut, tatsit kuuillu sinerlugit pisuttuarnernut, nunataanilu pinngortitami misigisassanut allanut, matumani sumiiffimmi sermimut iigartartumut qimussernernut, tunngasuupput. Aamma Hannibal Fencker-ip illua, nunaminertarlu itsarnisarsiuunit assaavigineqarsimasoq, takornariaqarnermi soqutiginaateqarput. Nunaqarfik nammineq takornariaqarnermi peqatigiiffeqarpoq.

Saqqaq 200-t missiliorlugit qimmeqarpoq.

Kiisalu nunaqarfik makkununnga tunngasuni, sullissinermik inuussutissarsiutini, pisiniarfimmi, atuarfimmi, kommunip nunaqarfimmi ingerlatsiviini assigiinngitsuni allaffimmilu, kiisalu piniarnermik inuussutissarsiuteqarnermi suliffissaqarpoq. Ataatsimut isigalugu 2010-miit Ilulissat nunaqarfiini sulisoqarneq annikitsunnguamik kinguariaateqarfiusimavoq.

Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu siunertanut sanaartorfissatut sinneruttoq 1.000 m² missiliorlugit angissuseqarpoq.

Angallannermi periarfissat sullissinerlu

Nunaqarfik kangiatungimini, helistop-imiit sullineqarpoq. Taassuma saniatigut sapaatip akunneranut ataasiarluni Disko Line angallassisarpoq.

Aqqusineqarnerup ilusaa, helistop-imiit illuliorfigineqarsimasumiillu kangimut-kimmut, kangiatungaani eqqaavissuarmut kitaanilu umiarsualivimmut sammisunik, toqqammaveqarpoq. Taamaattorli aqqusineq, eqqaavissuarmut annanillu eqqaavimmut ingerlasoq, aalisakkanik tunisassiorfiup eqqaatigoorpoq. Sanaartukkat pisoqaanerit nunaqarfiup qeqqaniipput, sullissiveqarfinnut pingaarnernut qanillutik, sanileriiaarsimallutik. Tamaanngaanniit nunaminertanut illuliorfiusimasunut aqqusineeraqartitserpoq. Aqqusinernit aqqusineeqqatut isikkoqarnerupput.

Teknikkimut tunngasortaa Nukissiorfimmiit ingerlanneqarpoq. Taassuma iluaniipput ilaatigut, inaallagissiorfik dieselitortoq, imermillu pilersuineq nunaqarfiup avannaaniittup tatsip ernganik aallaaveqartoq. Tatsimiit, isumanaatsuunissaq pillugu killilerneqarsimasumiit, imeq imiisivimmut tunisassiorfiup killinganiittumut pumperneqartarpoq, tassanngaanniillu maqitsisarfinnut marlunut ingerlatinneqarluni. Nunaqarfimmi illut namminerisamik oliefyr-it atorlugit kiassagaapput. Eqqaavinnut kuuffilersugaanngilaq. Eqqakkat eqqaavissuarmi katersorneqartarput aammattaaq tassi anartarfiit imaarneqartarput.

TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa.

Ilinniartitaaneq

Nunaqarfik meeqqanut atuarfeqarpoq (Naatap Atuarfia) 28-it missiliorlugit atuartulimmik, niviarsiamut nakorsiartarfeqarpoq, tamanit atorneqarsinnaasumik sannaveqarpoq, KNI pisiniarfeqarluni kiisalu innuttaasunut illoqarluni, arlariinnik sullissivittaqarlunilu katersortarfittalimmik nunaqarfiup qeqqaniipput. Meqqanik paarsisarneq atuarfimmi paarsisarnertut ingerlanneqarpoq, meeqqeriveqaranilu ulluunerani paaqqinnittarfeqannginnera pissutigalugu.

Kulturi sunngiffillu

Kulturikkut kingornussarsiat itsarsuarnisaapput. Tassami nunaqarfiup kitaatungaani itsarnisarsiuut assaaneranni, takussutissanik Saqqaq-kulturimeersunik, nunaqarfik atsiullugu, nassaartoqarnikuuvoq, Kr.in. ukiunik 2.500-nik sioqqullugu pisoqaassusilinnik.

Tamakkua saniatigut nutaanerusunik eriagisarialinnik illoqarpoq avatangiisai eriagisarialinnik, taakkununnga ilaavoq Hannibal Fencker-ip illua, naatsiiveqarlunilu naatsitsiveqarnermigut tusaamaneqartumik. Sanaartukkat makkua eriagisassatut toqqagaanikuupput: Quersuit (B-67, B-69 aamma B-72) niuertorutsip illugisimasaa (B-73), katersortarfitoqaq (B-86) aamma oqaluffik (B-143) 1909-mi sanaaq.

Atuarfiup eqqaani nunaminertamik arsaattarfissamik atugassiisoqarnikuuvoq. Nunaqarfimmi kulturikkut, ataatsimoorlunilu ingerlanneqartartut amerlanersaat, innuttaasut illuani ingerlanneqartarput. Saqqami ukiumoortumik ingerlanneqartarpoq, Saqqaq Midnight Sun Festival (SMS-Festival), inuusuttut siunissaq kulturilu pillugit oqallittarfiat.

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grønland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 10-6-2014