Ukkusissat

Ukkusissat Uummannap pigisaani nunaqarfiit annerit sisamaraat, Uummannamiillu 50 km missiliorlugit avannarpasinnerusumiippoq. Nunaqarfik qaarsortamiippoq takkajaami avannaaniit kujammut sammivilimmi sissap qaqqallu akornanni. Eqqaani ukkusisaqarfeqarpoq.

25 km-nik kangilliuvoq Marmorilik aamma aatsitassarsiorfik Inngili Qernertoq.

Nunaqarfiup anguniagai (pingaartitat, ineriartornermi anguniakkat il.il.)

Nuugaatsiami sullissinermi pissutsit atuuttut inissatigullu neqeroorutit attatiinnarniarneqarput. Siunnertaasoq tassaavoq, aalisarnermik takornariaqarnermillu inuussutissarsiutit, nangittumik nukittorsarneqarnissaat, innuttaasullu ilinniagaqariartorlutik aallarsimasut nunaqarfimmut uternissaannut soqutiginnilersinnissaat. Minnerunngitsumik takornariartitsinermi ingerlatat tapersersorneqartariaqarput, assersuutigigalugu nunaminertat ataatsimoorfiusartut kusassarnerisigut, illut inoqanngitsut isaternerisigut, ummaarissumillu kulturikkut inuuneqarnikkut. Nunaqarfimmi illut pisoqaanerit eriagisariallit siunertamut tassunga atorneqarsinnaapput. Aammattaaq nunaqarfimmi meeqqanut inuusuttunullu periarfissat pitsaanerusariaqarput: ulluunerani neqeroorutit, sunngiffimmi neqeroorutit, pinnguartarfik, arsaattarfik il.il. Kommunip ingerlatsivii ataatsimoortinneqartariaqarput.

Innuttaasut ineqarnerlu

Ukkusissani innuttaasut 2000-p tungaanut amerliartuaarsimapput, taamani nunaqarfik 230-nik inoqarsimalluni. Tamatuma kingorna malunnartumik ikiliartulersimapput 33 %-nik, innuttaasut 154-nut (Februaari 2013). Naatsorsuutigineqarpoq, pilersaarusiorfiup iluani, illunik isaterinermut atattillugu, taartaasussanik illuliortoqartarnissaa pisariaqartinneqarumaartoq, utoqqarnut naleqquttut ilaqutariillu illui eqqarsaatigalugit. Ukioqassutsinut agguaassimaneq naleqqatigiiaarpoq, taamaattorli 30-niit 39-nut ukiullit ikipput, pissutsillu aallaavigalugit 40-niit 44-nut ukiullit amerlallutik.

Uummannap nunaqarfiini illut 509-upput (kisitsisit 2010-meersut), annermik ilaqutariit ataasikkaat illui aappaa avillugu quleriit. Nalinginnaaneruvoq illut amerlasuut, iluarsaattariaallutilluunniit isatertariaaneri, aamma illut inoqanngitsut amerlaneri. 2013-mi illoqutigiit ataatsimut katillugit 359-upput, katillugit 972-nik najugaqartullit. Agguaqatigiisillugu illoqutigiinni ataatsini inuit 2,7-upput, tamanna Uummannap illoqarfiani 2,2-miit qaffasinneruvoq. Der er ikke et alderdomshjem i bygden.

Nunaqarfiup siunissami alliartornissaa pissaaq nunaminertat sinaakkutaasut pioreersut marluk sanaartorfiginerisigut. Taakkua saniatigut, nunaqarfiup avannaani, nunaminertamik illuliorfissamik nutaamik immikkoortitsisoqarnikuuvoq. Naatsorsuutigineqarpoq nunaqarfimmi inissaq sinneruttoq naammalluartoq, illut 35-t missinginut.

Inuussutissarsiutit umiarsualivillu

Nunaqarfiup innuttai aalisarnermik suliaqarput, qalerallillu pisarineqartut Royal Greenland-ip nunaqarfimmi tunissasiorfianut tunineqartarput. Tunisassiorfik ullup kaajallanneranut 4,5 tons-inik tigusisinnaassuseqarpoq, 100 tons-inullu qerititsiveqarluni. Tunisassiorfimmi sulisut ataatsimiit qulinut inissisimasarput, ukiup qanoq ilinera apeqqutaatillugu.

Nunaqarfiup kujasinnerusortaaniipput sissarsuit, angallatillu mikinerusut kangerliumanermi nunaqarfiup kangiatungaaniittumi kisaqqasarput. Umiatsiaaqqat kangerliumanermi sissamut amuneqartarput.

Suliffissat makkununnga tunngapput, sullissineq, pisiniarfik, atuarfik kiisalu kommunip ingerlatsivii assigiinngitsut, aamma takornariaqarnermi ingerlatat. Kiisalu nunaqarfik umiarsuarnik takornariartaatinit mikinerusunit akuttunngitsunik tikeraarneqartarpoq

2010-mi Uummannap nunaqarfiini suliffissat annertussusaat 44 %-uvoq, tamannalu Uummannap illoqarfiani inissisimanermut sanilliullugu 2 %-mik appasinneruvoq, Qaasuitsup Kommunianili agguaqatigiisitsinermit 2 %-mik qaffasinerulluni. Sulisinnaasut 5 %-ii suliffissarsiortuupput, tamanna Uummannap illoqarfiani inissisimanermiit appasinneruvoq, aamma kommuni ataatsimut isigalugu, tassanimi kisitsit 6 %-uvoq.

Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 13.000 m2 missiliorlugu annertussuseqarpoq. 

Angallannermi periarfissat teknikkikkullu atortut

Helistop-i nunaqarfiup avannaaniippoq. Angallannermi periarfissat allat tassaapput imaatigut angallatit, qimussit snescooterillu.

Avannaatungaanit kujammut ingerlaartumik aqqusineqarpoq, avannaatungaani eqqaavissuarmiit aallartilluni kujataatungaani tunisassiorfimmut sissarsuarnullu isorartussusilimmik. Aammattaaq avannarpasinnerusortaani helistop-ip tungaanut illineqarpoq, nunaqarfiullu qiterpasinnerusortaani nunaqarfik napillugu aqqusineeraqartiterpoq, illuliorfiusimasunut, atuarfimmut il.il. atassusiisunik. Ukkusissani aqqusernit ilaat aqqusineeqqatut isikkoqarput. 

Teknikkikkut ingerlatsineq pingaarneq Nukissiorfinniit ingerlanneqarpoq. Nunaqarfimmi illut namminerisamik oliefyr-it atorlugit kaissagaapput, nunaqarfiup innaallagissiorfia umiarsualiviup qanittuaniippoq, uulianut tankersuit eqqaanni. Aasakkut imermik pilersuineq nunaqarfiup kujataatungaani kuunnguamiit imertartornikkut pisarpoq, tankit imiisiviit ukiumut peqqumaatissamik immerlugit, aammattaaq imermik maqitsisarfeqarpoq. Ulluunerani eqqakkat eqqaavissuarmi nunaqarfiup avannaaniittumi katersorneqartarput ikuallanneqartarlutillu. Eqqakkanut kuuffeqanngilaq, unnuaaneranili eqqakkat kuunnguamut kuineqartarput imaanullu kuugunneqarlutik. TELE Greenlandip oqarasuaatit assigissaallu atorlugit attaveqarneq isumagisaraa.

Kommunip allaffeqarpoq illumi mikisumi, illu sulliviup, umiarsualiviup piniarfiullu eqqaanni. Meeqqanik paarsisarneq angerlarsimaffimmi paarsisarneq aqqutigalugu ingerlataavoq. Nunaqarfik pisiniarfeqarpoq, niviarsiamut nakorsiartarfeqarluni, katersortarfeqarluni, illu sulliveqarluni, mersortarfeqarluni marlunnillu kioskeqarluni. Naggaatigullu kommuni ataatsimoorussamik sannaveqarpoq.

Ilinniartitaaneq

Nunaqarfiup atuarfia (Atuarfik Pilerfik) 27-t missiliorlugit atuartoqarpoq atualeqqaaniit 9. klassimut. Atuarfimmi sunngiffimmi klubbimut assingusunik aaqqissuussisarpoq, atuakkanillu atorniartarfeqarluni.

Kulturi sunngiffillu

Oqaluffik Ukkusisat qiterpasissuanniippoq, iliveqarfiup killinnguani. Kulturikkut sunngiffimmilu ingerlatat allat annermik atuarfimmi katersortarfimmilu ingerlanneqartarput. Silami ataatsimoorluni ingerlatsiviusartut (pinnguartarfik arsaattarfillu) iluarsaattariaangaatsiarput.

Illut makkua eriagisarialittut toqqarneqarsimapput: (B-104) quersuaq 1907-meersoq, (B-109 quersuaq 1867-meersoq, (B-111) quersuaq 1906-meersoq, (B-313) mersortarfik 1930-p missaanersoq. Illut eriagisarialiupput, ilisarnataallutillu sissami nunaqarfiuo kujammut isuani ikaanut/ angallatinillu qaqitsisarfimmut qanillutik inissisimallutik.

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grønland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 27-1-2014