Upernavik Kujalleq

Upernavik Kujalleq Upernavimmiit 81 km missiliorlugit kujalliuvoq. Tavanimut Sonnerimik taajugaat. Nunaqarfik niuertoruseqarfittut tunngavilerneqarpoq 1855-mi – tamatumalu eqqaani nunaqarfinnut anginerusunut allanut sanilliullugu – ammasumillunilu qorsoqqissumiilluni. Nunaqarfik narsaamanermiipppoq siunissami alliartorfissarissumi. Nunaqarfik nuungajuup kangiatungaani inissisimavoq, qeqertat anginerit Baffin-ip Kangerliumarnganut sammisut arlanni.

Anguniakkat sammisallu pingaarutillit

Nunaqarfimmi anguniagaq tassaavoq, inoqarfiit allat suleqatigalugit, aalisarnermik immaqalu aamma takornariaqarnermik ineriartortitsinissaq, nunaimertanillu immikkoortitsisoqarnissaa qulakkeerneqassaaq, inuussutissarsiuteqarfiit suliat akimorlugit suleqatigiiffisinnaasaannik. Minnerunngitsumik talittarfeqarnerup pitsanngorsaaffigineqarnissaa pisariaqartinneqarpoq, ilaatigullu nunaminertaq tatsip eqqaaniittoq umiarsualiveqarfissatut piukkunnaateqarpoq. Ataatsimut isigalugu, illoqarnermut tunngatillugu, annertuumik iluarsartuussisoqarnisaa isaterisoqarnissaalu, kiisalu eqqaavilerinerup, nunaqarfimmi inuunermi atugassaritaasunut pingaaruteqarluinnartup pitsaanerusumik aaqqiivigineqarnissaa, pisariaqartinneqarput.

Meeqqat inuusuttullu periarfissaat amerlaqaat, nunaqarfiup iluani pinngortitamilu avatangiisimi, tamakkualu ilinniartitsinermi, peqatigiiffilerinerullu pitsanngorsarnerani atorneqarsinnaapput. Kissaatigineqarpoq qimussertarneq piniariaaserlu qangatoortoq illersorneqassasut. Tamakkua nunaqarfimmi inissaqartinneqartuarnissaat qulakkeerneqassaaq.

Innuttaasut ineqarnerlu

Upernavik Kujallermi innuttaasut 1980-ip kingornatigut amerliartuaaginnarsimapput 1980-imi133-niit, ullumikkut197-nut (ulloq 1.2. 2013). Ataatsimulli isigalugu innuttaasut amerlassusaat ukiuni kingullerni 20-ni taamaaginnangajavissimavoq, innuttaasut amerliartuaarnerat annikitsuinnarmik nikeralaartarluni. Innuttaasunik ukioqqortussutsinut sanilliussinermi, meeqqat inuusuttullu amerlangaatsiaqaat (36 %-it), taamannallu inissisimasoqarnera piffissami sivisuumi aalaakkaasimavoq.

Upernavik Kujallermi illut amerlanersaat tassaapput ilaqutariit ataasiakkaat illui immikkuullarissumik inissisimasut, amerlanersaannut tunngatillugu, pissutsinut naleqqukkunnaarsimasut, angissutsimikkut isikkumikkullu. Upernaviup nunaqarfii ataatsimut isigalugit malunnarpoq, inoqutigiit amerlasoorpassuusarnerat (arfineq pingasut, qulaaluat angullugit) illuaramineeqqani. Upernavik Kujallermi agguaqatigiisitsinermi inoqutigiit ataatsit 4,7 -nik inuttaqartarput, tamannalu Upernaviup nunaqarfiini qaffasinnerpaat ilagaat. Nunaqarfimmi illuliorfiusinnaasoq sinneruttoq illunut 40-nut naapertuuppoq.

Inuussutissarsiutit umiarsualivillu

Nunaqarfimmi pingaarnertut inuussutissarsiutaapput aalisarneq piniarnerlu, ukiunili kingullerni aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq kinguariartulersimavoq qaleraleqassutsip killeqalernera pissutigalugu. Kiisalu, Royal Greenland-ip aamma Polar Seafood A/S-ip Upernavik Seafood A/S-nngorlutik kattunnerat, ajoraluartumik tunisassiorfiup matuneqarneranik kinguneqarsimavoq. Taamaattorli Upernavik Kujallermi aalisakkanik tunisaqarnissamut suli periarfissaqarpoq. 

Umiarsualivik nunaqarfiup qitikaniani inissisimavoq, annikitsunnguamik puttasoqarlumi umiatsiaaqqanut talittarfittalimmik/puttasulimmik 3 meterit missiliorlugit takitigisumik. Itissusia 0,2 meteriuvoq. Imaassinnaavoq taseq eqqaaniittoq umiarsualiveqarnermi atorneqarsinnaanersoq misissuiffigineqarsinnaasoq.

Aammattaaq Upernavik Kujalleq, Baffin-ip Kangerliumanersuani akuersissuteqarfinnut tapertaalluni pilersiveqarfissatut, toqqarneqarnikuuvoq. Nunaqarfik toqqarneqarpoq, qeqertap annertuunik manissunik nunaminertaqarnera, pissutsillu aallaavigalugit kangerluup oqquusumiinnera, Upernavimmullu pilersuiffittut pingaarnertut toqqarneqarsimasumut, ungasippallaannginnera pissutigalugit. Nunaqarfiup piukkunnaataasa ilagaat, ilaatigut misissueqqaarnerup taamatullu, nutaamik umiarsualiviliortoqassagaluarpat, sulinerup nalaani annertuumik toqqorsiveqarfiusinnaanini. Umiarsuarnik tikinneqarsinnanera pitsaasuuvoq, nunaqarfillu angallatinik tikinneqarsinnaavoq Maajimiit Decembarimut. Tassalu taamaalilluni, nunaqarfiup avannaani nunaminertamik immikkoortitsisoqarnikuuvoq, inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu atugassamik.

Tamakkua saniatigut makkunannga ingerlatsiviuvoq, innuttaasut amerlanerpaataasa suliffigisaannik: Pilersuisoq, Qaasuitsup Kommunia, atuarfik, Nukissiorfiit, Saattuaq A/S, oqaluffik aamma nunaqarfik nakorsiartarfik. Taakkua saniatugut takornarialerinermik inuussutissarsiuteqartoqarpoq. 2010-mi nunaqarfinni suliffissarsiortut amerlassusaat 4 %-ip missingaa, kommunip agguaqatigiisitsineranut (6 %-mut) sanilliullugu appasinnerulluni.

Kommuneplani malillugu inuussutissarsiutinut umiarsualivimmullu tunngasuni inissaq sinneruttoq 32.000 m2 missiliorlugu annertussuseqarpoq. 

Angallannermi periarfissat sullissinerlu

Nunqarfiup helistop-ia oqaluffiup killinnguani inigisaraluaminiit qanittukkut nuunneqarpoq, nutaamik inissinneqarluni nunaqarfiup avannamut kippasinnerusortaani. Angallannermi periarfissat allat tassaapput imaatigut angallatit, qimussit snescooterillu, tamakkuali sivikinnersumik sikuusalerneranit killeqalernikuupput.

Nunaqarfiup iluani angallannermi periarfissatuat tassapput aqqusernit marluk: Ataaseq kangimut-kimmullu sammisoq, nunaqarfimmiit kimmut eqqaavissuarmut ikuallaavimmullu ingerlaartoq, aappaa avannamut-kujammullu sammisoq kujataani oqaluffimmiit avannamut inuussutissarsiuteqarfimmut (Royal Greenlandip tunisassiorfigisimasaanut) ingerlaartoq.

Ingerlatat teknikkimut tunngasut Nukissiorfinniit ingerlanneqarput, attaveqaqatigiinnermut tunngasortai TELE Greenland-imit ingerlanneqartut. Nunaqarfik eqqaavinnut kuuffilersugaanngilaq, illulerinermiillu imeq igitassaq pinngortitamut kuutsiinnarneqartarpoq. Unnuaanerani igitassat puussiat tummeraasaniit sissamut kuerarneqartarput.

Imermik pilersuineq tarajuiaavik, nunaqarfiup innallagissiorfianut iliveqarfiup kangiatungaaniittumi inissinneqarsimasoq, atorlugu pisarpoq, Imeq imertartarfinni assartorneqartarpoq. Ataatsimulli isigalugu imeq annikippoq taarseraanneralu pitsaasuunngilaq.

Upernavik Kujallermi marlunnik utoqqarnut inissiaqarpoq aamma nunaqarfik nakorsiartarfeqarpoq, nunaqarfimmi allaffeqarluni atuakkanillu atorniartarfeqarluni. Nunaqarfik meeqqanik paaqqinnittarfeqarnermut aaqqissussivigineqanngilaq.

Ilinniartitaaneq

Nunaqarfiup atuarfia, Mathiarsip Atuarfia atuartunut 39-nut inissaqarpoq atualeqqaaniit 9. klassinut. 10. klassit Upernavimmut nuuttarput.

Kulturi aamma sunngiffik

Nunaqarfimmi sanaartukkat pisoqaanerit umiarsualiviup eqqaaniipput. Illut arfineq marluk eriagisassatut toqqarneqarsimapput, B-73, B-75, B-77, B-79, B-80, B-119, B-120. Illulli eriagisariallit ataatsimut isigalugit iluarsaattariaapput.

Oqaluffik kujataatungaani inissisimavoq, tamaalillunilu nunaqarfiup kujammut killinganut nalunaaqutaalluni. Oqaluffik, inuusutut klubbiat (Johannes-ip Katersortarfia) katersortarfillu, nunaqarfiup kulturikkut inuuneranut, peqatigiiffeqarnermullu, sinaakkutaapput.

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grønland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 29-3-2017