Aningaasaqarnerneq pillugu pilersaarusiorneq

Akileraartarnermut atugarissaarnermullu ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa

Akileraartarnermut atugarissaarnermullu ataatsimiititaliarsuaq (AAA) 2009-mi Naalakkersuisunit pilersinneqarpoq, ataasimiititaliatut arlaannut attuumassuteqanngitsutut. Suliassap ilagaa atugarissarnermut tunngasut aamma akileraartarnermut akitsuutinullu tunngasut, imminut pilersorlernerup nukittorsarneqarnissaa, isertiatigut assigiinngissutsit nungusarneqarnissaat, allaffissornermilu malittarisassat oqilisarneqarnissaat pingaartillugit. Piumasaqaataasoq tassaavoq: ”Maannamut killiffik periarfissaanngilaq”. 2011-mi AAA-p suliani naamassivaa isumaliutissiissummik suliaqarnermigut ”Atugarinnitta aamma atugarissaarnerup – maannakkorpiaq qanoq iliuuseqarnissarput pisariaqartippaa”.

Atugarissaarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaani Kalaallit-Nunaanni inueaqatigiit unammilligassaat "unamilligassatut marloqiusatut" allaaserineqarput, utoqqaat amerliartuinnartut, peqatigisaanillu inuusuttut amerlasuut ilinniagaqanngitsut. Kalaallit-Nunaat annertoorujussuarmik tapiissutisisarpoq, pisortat aningaasartuutaasa pingajorarterutaat missiliorlugit, taamaattorli tapiissutit atugarissaarnermut kissaatigisanut matussutaasinnaanngillat. Oqimaaqatigiinnginneq pissuteqarpoq, inunnik isumaginninnerup aningaasaqarnerullu oqimaaqatigiinnginnerisa, sukangatitsinerannik.

  • Isumaliutissiissummi saqqummiunneqarpoq, tigussaasumik suleriarnissami, ataatsimoortumik allannguinissamut poortukkatut siunnersuut, pingaartitanik pingasunik toqqammavilerlugu suliaq:
  • Piaartumik suliniut: Pitsaasumik peroriartorneq aamma ilinniagaqarluarneq.
  • Inuiqatigiit oqimaaqatigiinnerat aamma suliffeqarneq: Inuiaqatigiit nakkatsaaliornerat kajumissaarutillu aamma sulinissamut ikorfartuineq.
  • Patajaatsumik aningaasalersuineq: Akileraariaaseq, sulinermut ikorfartuutaasoq,aamma paasiuminartoq assersuunneqarsinnaasorlu. Tapiissutit ikilisarneqassapput.

Isumaliutissiissummi aaliangiussat toqqammaviusut malitseqartinneqarput innersuussutinik pingaarnernik, kingusinnersukkut Naalakkersuisut ”Takorluugaq 2025”-liornerannut, tunngavigineqarsimasumik.
Isumaliutissiissut takuneqarsinnaavoq, uani: http://naalakkersuisut.gl/da

Kommunip isertitassatigut tunngaviisa ineriartortinnerat

Ukiuni makkunani Kalaallit-Nunaata aningaasaqarnikkut ineriartornerata, imminut nammannerunerup tungaanut ineriartortinnissa annertuumik pingaartinneqarpoq, tassami namminersulivinnerup tungaanut ingerlaneq, Danmark-ip tapiissutaasa atorunnaarnerannik kinguneqartussaavoq.

Qaasuitsup kommuniani unammilligassat ilaatigut ilagaat pilersuisutut nammagaq annertooq, annertusiartuinnartumik pisortanik tatisisoq, kommunip, utoqqarnik amerlasuunik kiisalu meeqqanik atualersimasunik, pissutsinut sanilliullugu amerlasuunik, pilersuineranut tunngatillugu.

Taamaakkaluartorli uuliamik gas-simillu misissuinermi ingerlatat, nutaamik isumallualersitsipput, aningaasaqarnermilu isikkivinnik nutaanik ammaallutik. Misissuinermi ”Offshore Onshore – Qaasuitsup Kommuniani nunaminertanik, nunami suliffeqarfinnit offshore-mut attuumassuteqartunit atorneqartussanik toqqaaneq”, toqqaannartumik sunniuteqarpoq, off-shore-milu ingerlatat aningasaqarnermullu sunnitaasussat nalilersuiffigineqarput, suliffissanut pisortallu sullissinerannut tunngatillugit. Offshore-imi ingerlatat annikikkaluartulluunniit Qaasuitsup Kommunianut pingaarutilerujussuanngorsinnaapput, suliffissuaqarnerup ilusaata soqutiginninnermut nutaamut tamatigut naleqquttuaannarfiginngisaani, aammalu nunap ilusaata sulereernermi angerlattarnissamut, suliffeqarfiillu nuunneqarnissaannut, periarfissaqartitsiffinngisaanni.

Kalaallit-Nunaata sineriaani uuliaqarneranik gas-eqarneranillu misissuineq suli aallartisarfimminiippoq, taamaattumik aningaasaqarnermi ingerlatat killingannik qaffatsitsinissaq pisinnaanngilaq. Inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut ataavartumik sunniutinut tunngaviusussaavoq, uuliamik gas-imillu misissuinerup, ilisimatusarnermik, annertusaanermik tunisassiulernermullu ikaarsaarnermik ingerlatsiffiulernissaa.


Ukiuni makkunani Qeqertarsuup Kitaani akuersissuteqarfiusuni uuliamik gas-imillu misissuilluni qillerinerit ingerlanneqarput, ukiullu arlaqanngitsut qaangiunneranni naatsorsuutigineqarpoq, Baffin-ip Kangerliumarngani misissuilluni qillerinerit, immikkoortuni arlalinni, ingerlanneqarumaartut. Qaasuitsup Kommunianut toqqaannartumik sunniutit suli killeqarput, offshore-mimi ingerlatat nukissiuteqarnermut suliffeqarfissuarnit nunanit allaneersunit qillerivinnit/-umiarsuarnit ingerlanneqarput, umiarsuarnik pilersuiffinnit malitseqartunit.

Peqatigisaanillu offshore-mi ingerlatat ungasissumut sunniutissaat suli qularnarput. Tunisassiorluni atuineq tikinneqassappat, uuliamik aammalu immaqa gas-imik tunisassiornissamut sanaartorneq annertusarneqalissaaq, taamatullu pisoqarpat ullumikkut atuuttut – annikiginartumik ungaaraannaq – ingerlatat taarserneqassapput ataavarnerusunik aammalu ingerlatsinerup killinganik qularnaatsumik qaffakkiartuaartitsisunik. Ataaserli qularnanngilaq – ingerlatat maanimiut suliffiutaannut suliassaqarnerulernermik kinguneqassapput, taamaalillunilu suliffinnik amerlanerusunik, akileraarnerup toqqaviata qaffanneranik kinguneqartumik. Aammattaaq takuuk immikkortoq ” Offshore onshore - Komuneplanimut ilassummi”, ”Pilersaarusiorneq maannamut atuuttoq”-p ataani.

Kommunip isertitanut toqqammaviata qaffatsinnissanut periarfissat allat inuussutissarsiutit pingaarnerit sinnerinut tunngapput – aalisarneq, takornariaqarneq aamma aatsitassanik piiaaneq.

Qaasuitsup Kommunia - Aningaasaqarnikkut imminut nammanninermut ikaarsaarneq

Qaasuitsup Kommunia 2009-mi inuussutissarsiornerup ineriartorneranut atatillugu unamillernartunik misissuinermik aallartitsivoq. Misissuineq Greenland Venture-mit ingerlanneqartoq, kommunip suliffissaqartitsinerani ajornartorsiutinik tunngaviusunik arlalinnik ersersitsivoq, ullumimut suli atuuttunik:

  • Nunap immikkortua allanut sanilliullugu annertuumik suliffisaaleqiffiuvoq
  • Ukiup qanorilineranik peqquteqartumik sulisussarsiortarnerup nunap immikkoortuani suliffissarsiuussineq sunneqqavaa, ukiullu qanorilinera malillugu suliffissaaleqinernik pilersitsilluni.
  • Pisortat ingerlatsiviisa allanut sanilliullugu sulisinnaassusillit ilaat amerlaqisut tigummivaat – matumani Namminersorlutik Oqartussat ingerlatsiviisa, kommunip ingerlatsiviisa pilersuiviilu pisortanik pigineqartut.
  • Allanut sanilliullugu inuit amerlasuut sulisinnaassuseqarlutik ukiullit suliffissarsiuussisarfinniit anisarput, siusinaartumillu sulisinnaajunnaarnersiutinik pisartagalerneqartarlutik.
  • Allanut sanilliullugu avataaniit sulisussarsiornissamik pisariaqartitsineq anneruvoq, innuttaasut sulisinnaasut piginnaasanik eqqortunik peqannginnerat pissutigalugu.
  • Suliffissarsiuussisarneq annertuumik immikkualuttoqarpoq suliffiit suunerinut najugaqariaatsimullu sanilliullugu. Sulianut sumilu najugaqarnermut tunngatillugu nikerarsinnaannginneq, neqoorutit suliffinnillu noqqaanerit akornanni nalimmassarnissaannut, ajornartorsiutinik pilersitsisarpoq.
  • Inuiaqatigiit ikittunnguupput, taamaattorli pisariaqarpoq pisortani namminersortunilu suliffissaqarnissaq, ataatsimut isigalugu innuttasunut eqqarsaatigalugit ingerlatsivinni tamani, ammalu suliffinnut, inuussutissarsiutit pingaarnerit malitsigisaannut, tungatillugu.

Nalunaarusiami eqqaaneqarpoq, avammut nioqqutissiorneq ilungersuunnerusariaqartoq: Aalisarneq, aalisakkanik tunisassiorneq, aatsitassat, takornariaqarneq, misigisassat aamma tunisassiornermik ingerlatsiviit minnerusut. Pisariaqartinneqarpoq, kommunip suleriusiliornissaa pineqartut tulliuttut pingaartillugit:

  • Pinngortitap pissarititaanik atuineq, aamma sapinngisamik annertunerpaamik naleqarnerulersitsineq, nukiit pigineqareersut atorlugit.
  • Pisortat namminersortullu ingerlataanni sumiiffinnilu kiffartuussivinni eqaannerusumik aaqqissuussineq
  • Ataatsimut isigalugu, inoqarfinni assigiinngitsuni sullissinerup pitsaassusaata assigiinnginerannik, akuersissutiginninneq
  • Alimasinnerujussuaq akiorneqassaaq IT nutaajusoq iluaqutigalugu.
  • Innuttaasut isumalluartut, allanngortoqarnissaanut piareersimasut, inuussutissarsiuteqarnerup suliffissaqarnerullu iluani nikerarnissamut pitsaasunik sinaakkutillit pilersillugit. Suliffeqarfiit sulisullu pisariaqartitsineq malillugu nuuttassapput. 
  • Nunap immikkortuata avataani suleqatigisanik suleqateqarneq pitsaasoq ineriartortillugu, soorlu pisortat oqartussaasuinik, suliffeqarfinik pisortanit pigineqartunik, avataaniit aningaasaliisartunik imaluunnit aaqqissuusivinnik sullissivinnilluunniit allanik.

Nalunaarusiaq kommunip illoqarfiisa nunaqarfiisalu najoqariaasiisa allanngortinnissaannik suliaqarpoq, ’qitiusoq’ aamma ’isorliunerusoq’ aamma ’ilorleq’ ’silarlerlu’ immikkoortinneqarlutik. Tamanna kommunimi najugaqariaatsimik allaanerusumik isiginnilersitsivoq aammalu inoqarfiit akornanni susassareqatigiinnermut atuuffiiilu agguataarsimanerannik pitsaasumik ersarinnerulersitsilluni, kommneplanip ilusilersornerani sakkutut atorneqarsinnaasumik. Taamaalilluni nalunaarusiaq tassaavoq siunissami inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermi, anguniakkat sinakkuttallu tigussaasut aaliangersarneranni, siunnersuut nalitooq.

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grønland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 1-5-2014