Inuussutissarsiutit aamma angallannermi periarfissat

Aalisarneq aamma umiarsuliveqarneq

Kommunimi umiarsualiviit tulaffiusartullu tamarmik Namminersorlutik Oqartussanit pigineqarput. Sanaartukkat taamaalillutik nunatsinni inuiaqatigiinni pingaaruteqarluinnartumik inissisimapput, tassami inuussutissarsiutit pingaarnerit soorlu aalisarneq takornariaqarneq kiisalu nioqqutissanik assartuneq, tamakkunannga pinngitsuuisinnaangillat. Umiarsualiviit assigiinngisitaaqaat, angissutsiminnut, atorneqarnerminnullu tunngatillugu, assigiinngitsunullu pingasunut immikkoortinneqarsinnaallutik: Umiarsualiviit imarpikkoortaatinik tulaffigineqarsinnaasut, umiarsualiviit pajuttaatinik tulaffiusartut, aamma umiarsualiviit nunaqarfinnut an-gallassinermi atorneqartartut.

Umiarsuliaviit, umiarsuillu ingerlaarnerat, nunarsuup sinnerani nunattalu iluani assartuinermi, pingaaruteqarluinnartuupput. Assartueriaatsit assigiinngitsut marluusut tamarmik Royal Arctic Line A/S-mit ingerlatarineqarput. Nunatsinniit avammut assartuineq annerpaartamigut aalisakkanik tunisassianik toqqammaveqarpoq, nunatsinnulli assartorneqartartut tassaanerullutik inissialiornermut sanaartornermullu tunngassuteqartut, aamma nioqqutissat. Taamaattorli 2009-p kingornatigut assartorneqartartut annertussusaat malunnaatilimmik appariaateqarsimapput, nunarsuaq tamakkerlugu aningaasaqarnerup iluani ajornartorsiuteqartoqarnerata kingunerisaanik.

Aalisarneq – pingaartumik raajarniarneq, qaleralinniarneq saattuarniarnerlu – tassaapput inuussutissarsionermi suli tunngavinni pingaarnerpaartaasut, nunattalu aningaasarsiornerani aaliangiisumik pingaarutillit. Tamanna aamma Qaasuitsup Kommuniani atuuppoq, nunatta kitaani sinerissap annerpaataanik sineriaqartumi, aalisakkanillu tunisassiornermi, tunisassiorfinnik tunitsivinnillu peqarnerpaaffiusumi.

Ukiuni kingullerni akitigut ineriartornerup, nunarsuarmi niuernermi akitigut appariartorfiusup, ajoraluartumik, aalisarnermik inuussutissarsiummik, tatisisimavoq. Tamatuma kinguneranik, pisariaqarsimavoq aalisakkat pisaasartut amerlassusaasa qaffaavigissallugit, aamma, ataatsimut isigalugu, periaatsinik allanngortitsissalluni, ilaatigut tunisassiorfinnut tamatumunnga attuumassuteqartunut tunngatillugu. Royal Greenland – ingerlatsivittut annerpaatut – eqiterutsitsisariaqarsimavoq aammalu tunisassiorfinnik tunitsivinnillu matooraasariaqarsimalluni. Taamaalilluni Royal Greenland ullumikkut, kommunip iluani summiiffinni arlalinni, 5-nik tunisassior-fiuteqarpoq 7-nillu tunitsiveqarluni. Aaliasarnermik inuussutissarsiuteqarnerup iluani allannguutit, aamma 2000-miilli sutigut tamatigut nukillaariartortoqarnera, malugineqarluarput, pingaartumik nunaqarfinni, tunitsivinnik matusiffiusimasuni, innuttaasut amerlassusaat sulisoqarniarnerlu qiviaraanni.

Nunarsuaq tamakkerlugu unammilleqatigiinneq annertusiartuinnartup, silallu pissusaasa allanngoriartornerisa nunatta imartaanut sunniutaat, siumut eqqarsarluni naaperiarneqassappata, aalisarnermik inuussutissarsiutit iluanni, annertoruujussusarnik aningaalissuteqartoqarnissaa pisariaqartinneqarpoq. Aningaasaliissutaasut aalisariutit namminneq nutarterneqartuarnerannut sammitinneqarlutillu, aamma minnerunngitsumillu talittarfinnut amerlanerusunut pitsaanerusunullu, taakkununngalu atatillugu tunitsivinnut amerlanerusunut, tunngapput.

Naggataatigut – minnerunngitsumillu – umiarsualiviit ilaasunik angallassinermut, umiarsuarsuillu atorlugit takornariartitsinermut, pingaaruteqarluinnarput. Imaatigut angallassineq ukiup ingerlanerani sikusarnera apeqqutaatillugu allanngorartarpoq, aasaaneranilu angallattoqarnerusarluni. Ilaasunik angallassinermi angallassisut pingaarnerit tassaapput, Arctic Umiaq Line, Disko Line, aamma Royal Arctic Byg-deservice, tamarmik Qaasuitsup Kommuniani sullissisuusut. Silaannaap pissusaasa allanngorneri, takornariaqarnerulerneralu, imaatigut angallassinermi atugassarititaasunut nutaanik piumasaaqateqarfiulerput, umiarsuit amerlanerusut anginerusullu – assersuutigalugu umiarsuarsuit takornarianik ilaasoqartartut – tulaffissaqarnissaannik, takuuk immikkoortoq ”Takornariaqarneq”.

Timmisartuussineq

Timmisartuussineq nunatsinni angallannermi qitiulluinnartuuvoq, ullullu tamaasa nassiussanik ilaasunillu angallassinermi atorneqartarluni. Timminersartunut mittarfiit, heliportit, helistop-illu Qaasuitsup Kommuniani sumiiffii sammivilersuutit pingaarnerit pillugit nunap assiliornerani takuneqarsinnaapput. Sanaartukkat tamakkua Mittarfeqarfiit pigisaraat ingerlataralugillu. Timmisartut mittarfii anginerit illoqarfinniikkajupput, nunaqarfiilli amerlanersaat heliporteqarlutilluunnit helistop-eqarput. Uummannaq kisimi mittarfeqanngilaq. Mittarfik Qaarsuniippoq Nuussuarmi Uummannamiit 25 km missiliorlugit avannamut kippasinnerusumi. Nunaminertat timmisartuussinermut atugassiissutaasimasut tamarmik, isumannaallisaanermut killeqarfeqarput, makkua pillugit, isikkiviup, mikkiartortarfiullu akornusersuuteqannginnissaat il.il.. Isumannaallisaanermi killeqarfiit nunaminertat atorneqarnissaannut pituttuisuuppuut, makkununga tunngatillugu, sanaartukkat portussusissai taamaalilluni aamma siunissami illoqarfiit alliartorfissaannut.

Imarpik qulaallugu timmisartuussinermi mittarfik kissaatigisani qaffasissumik inissisimavoq, nunarsuarmilu kommunit annersaata, siunissami ineriartornissaani aaliangiisuulluinnartutut isigineqarluni. Ilulissani imarpik qulaallugu timmisartuussinermi mittarfiup, takornariaqarneq illoqarfimmullu nutserneq annertusisissavai, inuussutissarsiutinut nutaanut periarfissaqalersitsissalluni, taamaalilluni akileraarutitigut isertitat qaffariaateqartillugit. Taamaattumik mittarfiup pioreersup allineqarnissaa kommuneplanimi ilaatinneqarpoq.

Timmisartuussineq aqqutigalugu angallannermi periarfissanik ineriartortitsineq, kommunip illoqarfiini periarfissat atorneqarnissaannik pilersaarutit ataatsimut isigalugit, pingaarutilittut inissisimavoq. Illoqarfinni pingasuni, ullumikkut timmisartunit suluusalinnit kiffartuussiveqanngitsuni – Kangaatsiaq, Qeqertarsuaq aamma Qasigiannguit – pilersaarusiorfiup atuutilersussap ingerlanerani, sumiiffinni taakkunani, mittarfiit inissiffigisinnaasaat pillugit misissuisoqassaaq.

Aatsitassanik tunisassiorneq

Ilaatigut Qeqertarsuup Kitaata imartaani akuersissuteqarfiusuni misissuinernut atatillugu, Qeqertarsuup Tunuani Baffin-illu Kangerliumanersuani illoqarfinni 7-ni nunaqarfinnilu, nunaminertat nutaat 25-it, inussutissarsiutinut sullissinermilu ingerlatsivinnut offshore-mut attuumassutilinnut atugassat, ilanngunneqarput. Nunaminertat pilersuivigeqarfissatut imaluunnit tapertaallutik pilersuivieqarfissatut immikkoortinneqarput. Pilersuiveqarfissat iluiniipput – nunaminertat inuussutissarsiuteqarfinnut umiarsualiveqarfinnullu atugassat – aamma nunaminertat ingerlatsiviit pisusissamisoortumik malitsigisaanut, soorlu qitiusumik sullissiveqarfinnut inissiaqarfinnullu atugassat.

Naatsorsuutigineqarpoq nunaminertani inissaqassuseq, pilersaarusiorfiup ingerlanerata iluani, tamakkiisumik naammassasoq. Taamaattorli Ilulissat ineriartornissaannut pilersaarutip kingunerissavaa, piffissami ukiut amerlavallaanngitsut ingerlaneranni,umiarsualivimmik nutaamik pisariaqartitsisoqalersinnaanera, inissiffiusinnaasunillu misissuineq aallartinneqareerpoq.
Misissuinermi ingerlatat namminneq, sulinissamut periarfissanik arlalinnik, kinguneqarnikuupput, soorlu misissuiffimmi namminermi ikiortit, igaffimmi ikiortit, eqqiaasut, sanasut, ruujorilerisut, mekanikerit, maskinanik ingerlatitsisartut, quersualerisut, kraninik ingerlatitsisartut, IT-lerisut il.il.. Ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu – allilerisoqarnerani tunisassiortoqarneranilu – suliffiusinnaasut suli amerlanerulissapput, matumani suliffiit malitigisaasut iluini, ilaatigut aatsitassanik tunisassiornermi annikinnerusumik pilersuisutut, kiisalu suliffeqarfinni illuliornermik, sanaartornermillu, ingerlatsivinni, sullissinermik inuussutissarsiuteqarfinni il.il.. Unammilligassartaa tassaalersinnaavoq naammattunik amerlassusilinnik, aamma naammattunik ilinniagalinnik sulisussaqarsinnaanissaq, tamannalu meeqqat atuarfiannut ilinniartitaanerullu aaqqissuussaaneranut piumasaqaateqarfiuvoq, aammattaaq sulisinnaasunut nunaqavissunut qiniataarneqarsinnaasunut tunngatillugu.

Aatsitassanik tunisassiornerup iluani ineriartortitsinissami ilaapput aatsitassarsiorfeqarnermut tunngasut, misissuinernik arlalinnik ingerlatsiviusut, taamaallaalli Marmorilimmi (Inngili Qernertoq) 2008-mi ammaqqinneqartumi tunisassiortoqarluni. 2010-mi Novembarimi aatsitassanik piiaaneq aallarteqqinneqarpoq ukiut 20-it uninngareerluni. Inngili Qernertumi aatsitassarsiorneq ingerlallualerpat naarsorsuutigineqarpoq inuit 110 missingi sulisorineqarsinnaassasut. Naatsorsuutigineqarpoq zink-imik saviminissamillu piiaasoqarnera ukiuni tulliuttuni 50-ni ingerlanneqarsinnaassasoq. Suli, asimi nunaminertanik, aatsitassarsiorfissanik assingisaanilluunnit ingerlatsivissanik allanik, immikkoortitsisoqarnikuungilaq.

Kiisalu, inuussutissarsiut nutaatut oqaatigineqarsinnaasoq, imermik puilasuneersumik iluliarsuarnilluunnit, tunngavilik. Imeq pujaasaaqqanut immiullu, immiaaraliaralugu, sikuminertut il.il. tunisassiarineqarsinnaavoq. Qaasuitsup Kommuniani Qeqertarsuarmi imermik tunisassiorfeqarpoq.

Takornariaqarneq

Qaasuitsup Kommunia ataatsimut isigalugu takornariaqarnermi periarfissanik ulikkaarpoq – Nunatsinni annertunersaagunartumik. Taamaattumik takornariaqarneq, aningaasatigut imminut nammattumik ingerlalernissamut, qularnaatsumik matuersaataavoq, ilaatigut kommunip illoqarfiisa nunaqarfiisalu arlallit ingerlaannarnissaannut tunngavimmut ikorfartuutaasinnaalluni, aammattaarli Avannaani siumut sammisumik aningaasaliissuteqarnissamut tunngavissamik pilersitsissutaasinnaalluni. Ilulissat, Qeqertarsuullu Tunua tamaani takornariaqarnermik inuussutis-sarsiornermi eqiteruffittut ingerlaqqissapput, matumani issittumi misigisassanut, alutornartunullu aallaavittut – ilaatigut qimusserneq, umiarsuarsuit takornariartaatit, arfernik takornariarneq, arsarnerit aamma nunaqarfinnut tikeraarneq.

Ineriartortitsinissamut periarfissat annertoqaat, taamaattorli neqeroorutinut atuumalluinnarlutik, matumani eqqarsaatigineqarput, umiarsualiviit, mittarfiit, unnuinissamut periarfissat il.il., sumut inissinneqarneri aamma pitsaassutsit. Attuumassuteqarnermut tunngasoq assingusoq alla tassaavoq, inuussutissarsiutit offshore-ip kingunerisaatut pilersimasut ineriartortinnerat, ilaatigut aatsitassanik siammarterinermut, suliareqqiinermut aamma sulisussarsiornermut tunngatillugu. Kommuneplanip iluaniipput nunaminertat atugassiissutigineqarsimasut arlalissuit, sulili atorneqanngitsut, aallaavittut pisarialittut atorneqarsinnaagaluartut, soorlu takornariaqarnermik inuussutissarsiuteqarnerup, siumut sammisumik ineriartortinneqarnerani.

Silap pissusaasa allanngornerat, ataatsimut isigalugu asimukarsinnaanerup ajornannginnerulerneranik, kinguneqassaaq, umiarsuliviillu ilaat ukioq kaajalallugu angallavigineqarsinnaalissallutik. Tamanna pissutigalugu, sinerissami sumiiffinni alianaatsuni, soorlu Qeqertarsuup Tunuani, kommuneplanikkut nutaanik illuaqqiorfissatut aasarsiortarfiliorfissatullu nalunaaqutserneqarsimasuni – takuuk immikkoortortaq ”Asi”, takornariat illuaraannik, takornariallu unnuiffigissinnaasunut assingusunik, pilersitsiortornissamut soqutiginninneq annertusiartorpoq.

Aammattaaq kommuneplanimi ilaatinneqarput qimussit aqqutaat, aqqusineeqqat pisuttuarfissiallu, takornariaqarnermik inuussutissarsiuteqarnermut iluaqutaasut. Siunertarineqarpoq, aqqusineeqqat asimilu pisuttuartarfiit ataavartumik alleriffigineqarlutillu inerartortinneqartuassasut, qimussillu aqqutaat isumagineqarlutik.

Qimussit aqqutaat takornariartitsinermut atatillugu pingaarutilerujussuupput. Taamaattumik illoqarfiit nunaqarfiillu amerlanersaat nunaminertanik immik-koortitsinikkuupput, qimmilivittut atorneqartussanik – sumiiffiit ilaanni ”qimmit qeqertaat” atugaapput. Siumut isigaluni, nunaminertat tamakkua pigiinnarneqarnissaat, aammalu sumiiffiit ilaanni periarfissanik allilerisoqarnissaa, pingaartinneqarpoq. Pilersaarusiorfimmi atuutilersussami, kommunimut tamarmut qimmeqarnermut qitsuuteqarnermullu malittarisassanik suliaqartoqassaaq, kommuneplanimut immikkoortutut ilanngunneqartussamik.

Inuussutissarsiutit allat

Nunaminertat kommunip inuussutissarsiuteqarfii aamma umiarsualiveqarfii amerlasuut – aalisarnermut attuumassuteqartunik ingerlatsiviit sanaartukkallu ilanngullugit – inuussutissartiunik allarpassuarnik ilaartorneqarsinnaapput, soorlu assassorluni suliffeqarfinnik mikinerusunik, sullissinermik inuussutisarsiuteqarfinnik, quersuarnik, assartuussivinnik tunisassiorfinnillu. Illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilu nunaminertat sissamut qanittumiipput, illoqarfinnili anginerulaartuni illoqarfiit iluini immikoortortani allani ”inuussutissarsiuteqarfinnuinnaq” atugassanik nunaminertaqarluni. Nunaminertani inuussutissarsiutinut umiarsualivinnullu atorneqartuni nalinginnaavoq, nipiliorfiuneri isumannaallisaanissarlu pissutigalugit, assersuutigalugu, tankeqarfinnut peqqumaasiviillu ilaannut, ungasissusissamik piumasaqaateqartoqartarnera.

Ataatsimut isigalugu kommunip illoqarfiini nunaqarfiinilu inissaq inuussutissarsiutinut atugassaq 480 ha-nut naapertuuppoq. Naatsorsuutigineqarpoq kommuneplanip ukiuni 12-ni atuuffigisassaani, pisariaqartitsinermut matussutigissallugu, naapertuuttoq. Taamaattumik kommuneplani inuussutissarsiutinut atugassanik nunaminertanik nutaanik atugassaqartitsinngilaq.

Aqqusernit

Kommuni taamaallaat illoqarfinni nunaqarfinnilu aqqusineqarpoq, tassaasunik aqqusernit pingaarnerit angallaffiusut, aqqusernit pingaannginnerit aamma aqqusernit allat.

Siunertaasoq tassaavoq, illoqarfiup ineriartorneranut atatillugu aqqusernit ineriartortinneqassasut – matumani illoqarfiup immikkoortortaa nutaaq, inuussutissarsiutinut immikkoortortaq nutaaq – minnerunngitsumillu – umiarsualivik, timmisartut mittarfiat aamma heliporte nutaaq, nunatsinni angallannermi pissutsinut tunngavippiaasut. Ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu silannaap pissusaasa allanngornerat sunniuteqalersinnaavoq, kommunip iluani illoqarfiit nunaqarfiillu imminnut qaninnerusut akornanni aqquserniortoqarsinnaalerluni, taamaalillunilu innuttaasut nikerarsinnaanerat annertusarlugu. Kisiannili, aqquserniassanut annertunerusunut aningaasartuutit, Namminersorlutik Oqartussanit isumagineqartarput.

Ullumikkut aqqusernit atuuttut, aqquserniassatullu pilersaarutaasimasinnaasut, illoqarfinnut nunaqarfinnullu ataasiakkaanut sammivilersuutit pingaarnerit pillugit nunap assiliornerini takuneqarsinnaapput.

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grønland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 28-1-2014