Sanaartukkat teknikkimut tunngasut aamma imminut nammassinnaassuseq

Qaasuitsup Kommuniani teknikkikkut qaffasinnerusumik pilersuineq Nukissiorfinnit Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartunit isumagineqarpoq, taakkualu kommunip innuttaasa amerlanerpaartaannut, imermik, innaallagissamik, kiassarnernillu pilersuisuupput. Nukissiorfiit sumiiffinni innaallagissiorfiit aqqutigalugit sullissipput makkunani, Qasigiannguit, Ilulissat, Aasiaat/Kangaatsiaq, Qeqertarsuaq, Uummannaq, Upernavik aamma Qaanaaq.

Teknikkikkut pilersuineq

Ataatsimut isigalugu illoqarfinni nunaqarfinnilu ataasiakkaani pilersuinerup ilusaa assigiinngisitaartorujussuuvoq, ilaatigut summiiffinni periarfissat nunallu pissusai tunngavigalugit. Illoqarfinni nunaqarfinnilu ataasiakkaani sumiiffimmi pissutsit, maannakkorpiaq atuuttut, sammivilersuutini pingaarnerni allaaserineqarnikuupput.

Innaallagissamik pilersuineq erngup nukinganik imaluunnit generatorimik dieselimik ingerlatilimmik tunngaveqarpoq. Kommunimi erngup nukinganik nukissiorfituaq Paakitsumiippoq, 50 km missiliorlugit Ilulissat avannamut kangiatungaanniittumi, nutaanilli innaallagissiorfiliortoqarnissaa pilersaarutaavoq Kuussuup Tasiata eqqaani Aasiaat Qasigiannguillu akornanni, aamma Qeqertarsuarmi illoqarfiup avannaani, takuuk immikkoortoq ”Imminut nammassinnaassuseq”. Kommunip innaallagissiorfii pioreersut pilersaarutaasullu, sammivilersuutit pingaarnerit pillugit nunap assiliornerini takuneqarsinnaapput.

Kommunip illoqarfiini nunaqarfiinilu kiammik pilersuineq oliefyr-it atorlugit – ungasissumiit kiassarneq, qitisumi kiassaateqarfiit, imaluunnit namminerisamik oliefyr-it aqqutigalugit pisarpoq.

Imermik pilersuineq inoqarfimmiit inoqarfimmut assigiinngisitaartumik pisarpoq, pinngortitaq pissamaatai ukiullu qanoq ilinera apeqqutaatillugit. Illoqarfiit nunaqarfiillu amerlanersaat nunap qaavata ernga, sumiiffinni imeqarfilianiit ruujorit innaallagissamik qerinaveersarutitallit oqorsaasersoriikkallu, biilit imermik assartuutit, maqitsisarfiillu aqqutigalugit, imermik pilersorneqartarput. Allat imaaniit tarajuiaatsit imaluunniit nilannik aatsitsineq atorlugit pilersugaapput. Pilersuiffiit pingaarnerit (tatsit taseqarfiilluunniit) illersornissat pillugit killeqarfiligaapput, taakkualu sanaartorfissanik atuinissamut killiussamik ilaqarput.

Imermik pilersuinermisuulli sumiiffinni eqqaavilerineq assigiinngisitaaqaaq – pingaartumik unnuaanerani eqqanut taakkualu isumagineqartarnerannut tunngatillugu. Illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik eqqaavissuaqarput – nalinginnaaneruvorlu taassuma sissap ungasinngisaani inissinneqartarnera – tassanilu inuussutissarsiuteqarfinniit illulerinermiillu eqqakkat ikuallanneqartarput, paaqqutarineqarlutik imaluunnit atoqqinneqarsinnaasut immikkoortitserneqarlutik. Illoqarfinni anginerusuni ikuallaasarfivinnik pilersitsisoqarnikuuvoq, eqqakkat ikuallanneqarsinnaasut suujunnaarsinneqarfigisartaqaannik. Ataatsimut isigalugu, sumiiffinni arlalinni eqqaaviit eqqaamiuinut, angallannermut, aamma illoqarfiup inuussutissarsiutillu siumut sammisumik ineriartortinneqarnissaannut, tulluanngitsumik inissitaapput. Taamaalilluni ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pisariaqalissaaq, nutaanik siunertamut naapertuunnerusunik, inissisimaffissaannik nassaarnissaq.

Imeq illulerinermiit igitaq unnuaaneranilu eqqakkat arlalinnik imminnut attuumassuteqarput. Immikkoortortani eqqakkanut kuuffilersorneqarsimasuni imeq igitaq (qernertoq qasertorlu) kuuffiit aqqutaat atorlugit imaanut ingerlatinneqartarpoq, immikkoortortanilu tankeqarfiullutillu puussiat atorlugit/unnuaanerani eqqakkat isumagineqartarfiini, imeq illulerinermiit igitaq nunamut kuutsiinnarneqartarpoq, eqqagarli qernertoq unnuaanerani eqqakkat isumagineqartarfianniit imaluunniit tummeraasaniit imaanut iginneqartarluni. Imeq illut qaliasigut, aqqusinerniit, illoqannginnersaniillu kuuttoq, kussiniliat il.il, aqqutigalugit nunamut kuutsinneqartarpoq.

Aammattaaq Qaasuitsup Kommunia 2013-mi eqqaavilerinermut maleruagassiornikuuvoq nutaanik – inuussutissarsiuteqarfiit eqqagaanut, illulerinermiit eqqakkanut, aamma unnuaanerani eqqakkanut, tunngatillugu. Nutaanik malittarisassiornikkut siunertarineqarpoq, pitsaasumik avatangiisimmillu mianerinnittumik, eqqaariaaseqalernissaq, aamma mingutsitsinerup peqqissaannginnerullu akiorneqarnissaat eqqarsaatigalugu. Aammattaaq neriuutigineqarpoq, atoqqiisinnaanerup siuarsarneqarlunilu ilusilersorneratigut aningaasanik isertitaqartoqarsinnaassasoq – aammattaaq imminut nammattumik ingerlatsisinnaanerup tungaaniit isigalugu.

Tele-p atortui il.il.

Tele-p internettikkut pilersuinerata pitsaassusia angusinnaasaasalu annertussusiat, silarsuarmi kommunit annersaanni siumut isigisumik oqaloqatiginnerup, IT-millu atuinerup, tunngaviissa annertusarniarnerannut, pingaarutilerujussuupput. Kommunimi inoqarfiit akuttunerujussui pissutigalugit, teknikkikkut aaqqiissutaasinnaasunik immikkut ittumik suliaqartoqarnissaa, kiisalu tamat oqartussaaqataanerisa iluani oqaloqatigeeriaatsinik nutaanik pilersitsisoqarnissaanik, pisariaqartitsisoqar-poq. Attaveqatigiinnermi pitsaanerusunik sinaakkutaqartoqarnissaanik ujartuineq annertuvoq, pingaartumik nunaqarfinni.

Nunatsinni tele aqqutigalugu attaveqaatit tamarmik TELE Greenland A/S-mit isumagineqarput, kommunip illoqarfiini nunaqarfiinilu amerlanerpaani sakkortusaavinnut attavilikkanik napparuteqarfeqartumit. Sakkortusaaviit pingaarnerit nunarsuup sinneranut kabelersuit immap naqqatigoortut – Greenland Connect – atorlugit attaveqarput. Illoqarfiit nunaqarfiillu ataasiakkaat radiokkut sakkortusaavinnut attaveqanngillat, satellit-illi atorlugit attaviligaallutik. Qaasuitsup Kommuniani ”Illoqarfiit Satellit-eqarfiusut” tassaapput Upernavik Qaanaarlu. Kommunip illoqarfiini atuutilersoq kingulleq tassaavoq tamakkiisumik 3G atorlugu attaveqalerneq.
Aammattaaq TELE Greenland-ip angallatit radioat isumagisaraa, Nunatta imartaa tamakkerlugu ajutuulernermi isumanaallisaanermilu sullissivik. Angallatit radioat Aasianni inissisimaffeqarpoq.

Sanaartukkat ulorianaateqarsinnaasut

Illoqarfinni nunaqarfinnilu tamani sanaartukkanik ulorianaateqarsinnaasunik, ataatsimik arlalinniilluunnit, peqarpoq, tamakkulu tassaapput tankeqarfiit, qaartiterutissaasiviit allallu. Sanaartukkat ulorianaateqarsinnaasut tamarmik piumasaqaatitalinnik killigititaqarlutillu / isumannaatsuunissamut killeqarput, killigititat iluani atuisinnaanermik aqutsisuusunik – matumani ilaatigut sanaartorsinnaanermut tunngatillugu.

Piumasaqaatitalimmik killigititat, avatangiisaasunut ingerlatanullu attuumas-suteqartunut pingaarutilerujussuupput, aammattaarli illoqarfiit nunaqarfiillu alliartornissamut periarfissaannut pingaaruteqarlutik. Taamaattumik pingaartinneqarpoq, sanaartukkanik ulorianaateqarsinnaasunik nutaanik inissiinissap, aammalu pioreersunik allamut nuussisoqarsinaanerata, illoqarfiup siunissami alliartorfigisinnasai eqqarsaatigilluinnarlugit pisarnissaat.

Akilersinnaasumik ingerlatsineq

Aatsaat taama, avatangiisimut, pinngortitamut aningaasaqarniarnermullu tunngatillugit, minguitsumik imminullu nammattumik aaqqiinerit, pingaartinneqartigilerput. Minnerunngitsumik ataavartumik nukissiuuteqarnermut tunngatillugu, periarfissat allaanerusut, sammineqarlualersimapput.

Maannakkugallartoq erngup nukinga periarfissaalluarnerusorinarpoq, aasarlu manna 2013 Nunatsinni erngup nukinga atorlugu nukissiorfiit tallimassaat, Qaasuitsup Kommuniani Paakitsumiittoq, atoqqaartinneqarpoq. Innaallagissiorfiup, Ilulissat avannamut kangiatungaanni 50 km missiliorlugit ungasitsigisumiittup, ukiumut uuliamik 9 mio. literimik atuisarneq taarserpaa. Tamatuma ukiumut 23,4 ton CO2 aniatinneqartartoq annertoqqatigaa. Taassuma saniatigut sumiiffiit marluk erngup nukinga atorlugu nukissiorfiliorfigineqarsinnaasut eqqaaneqarput – ataaseq Qeqertarsuarmi aappaalu Kuussuup Tasiani – tamarmik kommuneplanimut ilanngunneqartut.

Ataavartumik nukissiuuteqarnermut tunngatillugu periarfissat allat tassaapput nunap iluata kissarneranik atuineq, immaqalu aamma seqernup qinngorneri imalunnit seqernup kissarnera, kiisalu anorisaatit atorlugit periarfissat. Pilersaarut periarfissiivoq, iluarsartuussinernut nutaanillu illuliornernut atatillugu, seqernup qinngorneri atorlugit nukissiuutinik ikkussuisoqarsinnaaneranut. Kiisalu nunaminertanik, anorisaateqarfissanik aamma seqernerup qinngorneri atorlugit nukissiuutinik ikkussuiviusinnasunik tunniussaqartoqarsinnaanera, suli peqqissaartumik nalilersuivigineqarpoq.

Aammattaaq illuliornermut, angallanermi periarfissanut eqqaavilerinermullu tunngatillugu, periarfissaqarpoq – immikkut ittunik atortussianik sarfamik atuinikinnerunissaq siunertaralugu sanaanik, oqorsaatissiat, seqinermik iluaquteqarnissamut sammititat il.il., – aammattaaq illoqarfiup akilersinnaasumik alliartornerani atorneqarsinnaasunik, tamatumani silaannap pissusaanut naleqqusarneq, ussissaaneq aamma angallannermi periarfissat, pingaarutilittut inissisimallutik. Angallassinerup imminut nammattumik ingerlalersinnaaneranut pitsanngorsaatit, siullertut pingaarnertullu, illoqarfiit iluini avataanilu aqqusineeqqat pitsanngorsarneqarlutillu anner-tusarneqarnissaannut tunngassuteqarput. Suliniutit eqqaavilerinermut tunngasut immikkortumi ”Teknikkikkut pilersuineq”-mi allaaserineqarput.

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grønland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 28-1-2014